• Digital Humanities and Cultural Heritage
• Publicationsclose
• Research softwareclose
• Other research productsclose
• 2013-2022close
• Open Access close
• Finnish close
• Jyväskylä University Digital Archive close

Tutkimuksessa tarkastelemme lukion historianopettajien käsityksiä tiedonalansa tekstitaidoista aineistopohjaisen esseen kirjoittamisen opettamisen ja arvioinnin yhteydessä. Lukiossa jokaisen opettajan tulee opettaa oman tiedonalansa kieltä ja tekstitaitoja, jotka kietoutuvat taustalla olevan tieteenalan tiedonmuodostuksen käytänteisiin. Tiedonalan tekstitaitojen opettaminen nojaa opettajien käsityksiin tiedonmuodostuksen käytänteistä sekä niihin liittyvästä tekstitoiminnasta. Tutkimme opettajien käsityksiä siitä, mikä on lähdeaineistojen kriittisen tarkastelun rooli ja mitä on opiskelijan oma pohdinta aineistopohjaisissa esseissä. Hyödynsimme tutkimuksen aineistona kahta historian opettajien ryhmäkeskustelua, jotka järjestettiin syksyllä 2020. Analyysimenetelmänä käytimme diskurssianalyysiä. Tuloksemme osoittivat, että opettajilla oli keskenään ristiriitaisia käsityksiä lähdeaineistojen kriittisen tarkastelun roolista: yhtäältä sitä pidettiin lukioon liian vaativana asiantuntijataitona, ja toisaalta lähdekritiikistä rakentui käsitys aineistojen käytön perustaitona. Sitä pidettiin myös mekaanisesti opittavana taitona, joka on arvioinnissa sivuroolissa. Opiskelijoiden omasta pohdinnasta keskusteltaessa rakentui käsitys lähdeaineistojen tulkinnasta, joka on liian vaativaa lukio-opetukseen ja johon ei ole lukiossa totuttu. Opettajien keskusteluissa keskusteltiinkin siitä, mitä muuta opiskelijan oma pohdinta voisi olla. We investigate upper secondary school history teachers’ beliefs regarding disciplinary literacies in the context of constructing and presenting knowledge in source-based essays. In upper secondary school, each teacher is a teacher of disciplinary literacy covering literacy practices intertwined with knowledge construction. Teaching relies on teachers’ beliefs regarding disciplinary literacy practices. We study teachers’ beliefs regarding source criticism and regarding students’ own reflection in source-based essays. The data of the study consist of two teachers’ group discussions organized in fall 2020. Our method of analysis was discourse analysis. Our findings show that the teachers had conflicting beliefs regarding source criticism: some teachers saw it as a demanding expert-level skill, whereas for others, it was a key sourcing skill. It was also seen as a mechanical skill that had a minor role in assessment. Students’ own reflection was understood as knowledge construction, a skill which was unfamiliar and too demanding in upper secondary school. In the group discussions, the teachers constructed alternative concepts of what students’ reflection could consist of.

nonPeerReviewed

Kirja-arvostelu: Boxes – A Field Guide. Edited by Susanne Bauer, Martina Schlünder & Maria Rentetzi. Mattering Press, 2020. Book review: Boxes – A Field Guide. Edited by Susanne Bauer, Martina Schlünder & Maria Rentetzi. Mattering Press, 2020.

Artikkelissa tarkastellaan puutarhaviljelyn yleistymistä ja puutarhaneuvonnan vastaanottoa maamme syrjäseudulla 1900-luvun aikana. Suomalaisen puutarhakulttuurin ydinalue sijoittuu Etelä- ja Lounais-Suomeen, jossa väestön varallisuus, sivistystaso ja ilmasto mahdollistivat puutarhaviljelyn esimerkiksi kartanoissa jo varhain. Myös pappiloiden ja virkatalojen tiheä verkosto sekä julkiset istutukset edesauttoivat sekä kasvien että viljelytaitojen leviämistä kaikkiin kansankerroksiin. Sen sijaan maan itä- ja pohjoisosissa puutarhan hyöty- ja koristekasvit olivat vielä 1800-luvun lopulla lähes tuntemattomia etenkin maaseutuväestön keskuudessa. Ne alkoivat yleistyä vasta 1900-luvun alkuvuosikymmeninä erityisesti neuvontajärjestöjen työn tuloksena ja naisten toimesta. Tutkimus paikantuu Kainuuseen, jossa puutarhakulttuurin leviämisen esteinä olivat lyhyen kasvukauden lisäksi esimerkiksi harva asutus, huonot liikenneyhteydet, sosiaalinen homogeenisuus ja vähävaraisuus sekä maatalouden kehittymättömyys. Tutkimuksessa kysytään, millaisissa ihmisten välisissä kohtaamisissa puutarhakasveja koskeva tieto levisi ja millaisia asenteita nämä kohtaamiset ilmensivät? Sen keskeisenä aineistona ovat kirjoittajan vuosien 2007–2018 aikana tekemät tutkimushaastattelut, joissa 1900-luvun alkupuolella syntyneet kertojat muistelevat kainuulaisia pihoja sekä kotipuutarhanhoitoon liittyvää toimintaa 1900-luvun aikana. peerReviewed

Lukion opetussuunnitelman perusteisiin (Opetushallitus, 2015) on sisällytetty Monilukutaidot ja media -aihekokonaisuus, jossa monilukutaito määritellään taitoina tulkita ja tuottaa erilaisia tekstejä. Jokaisen opettajan odotetaan opettavan oman tiedonalansa tekstitaitoja, joiden alakohtaisuus pohjaa tiedonmuodostuksen käytänteisiin. Tällä korostetaan eri oppiaineiden sisältötiedon hallinnan lisäksi myös tekstitaitojen kehittymistä kaikissa oppiaineissa. Tässä artikkelissa tarkastelemme, millaisena monilukutaito ja erityisesti tiedonalan tekstitaitojen opetus näyttäytyvät lukion historian opetuksessa. Tutkimuksen aineisto on kerätty suomenkielisten lukioiden historian opettajille suunnatun kyselyn avulla syksyllä 2016, kun nykyiset opetussuunnitelmaperusteet olivat vasta astuneet voimaan. Selvitämme, millaisia tekstejä ja tekstikäytänteitä opettajat sisällyttävät opetukseensa sekä millaisia opettajaryhmiä aineistosta hahmottuu näiden tekijöiden perusteella. Analyysimenetelmänä oli ryhmittelyanalyysi. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa monilukutaidon ja historian tekstitaitojen asemasta opetuksessa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää historian opetuksen kehittämisessä kohti nykyisten opetussuunnitelmaperusteiden mukaista entistä vahvempaa taitopainotteisuutta. Multiliteracy in general upper secondary school history teaching Abstract National curriculum for general upper secondary schools (National Agency for Education, 2015) includes a cross-curricular theme 'Multiliteracies and media'. Multiliteracies are defined as an ability to interpret and produce different kinds of texts. Thus, each teacher is expected to teach disciplinary literacy, deriving from knowledge production practices of the field, emphasizing procedural teaching in addition to the content orientation. In this study, we examine what kind of role multiliteracies and disciplinary literacy have in upper secondary school history classrooms. The data consists of a questionnaire data collected in fall 2016 when the current curriculum was new. We study which texts and literacy practices history teachers use and what kinds of teacher profiles can be found in the data. The method of analysis was cluster analysis. The aim is to describe the role of disciplinary literacy in history teaching in order to develop history teaching towards procedural teaching required in the curriculum. Keywords: multiliteracy, disciplinary literacy, history

Artikkelissa selvitetään tiedonalakohtaisten tekstitaitojen viitekehyksessä, miten lukiolaisten historian esseissä rekontekstualisoidaan aineistona olevia historiallisia -dokumentteja ja miten dokumentteja selostavat ja niitä tulkitsevat esitykset eroavat toisistaan. Aineistona on 52 lukion kurssikokeen yhteydessä kirjoitettua esseetä, joiden tehtävänanto edellyttää aineistojen hyödyntämistä vastauksen perustelussa. Tutkimuksen teoreettisena ja metodologisena viitekehyksenä ovat systeemis-funktionaalinen kieliteoria ja siihen pohjautuva suhtautumisen teoria. Tutkimuksen analyysiyksikön rajauksessa hyödynnetään projektion käsitettä, ja analyysin kohteeksi on valittu sellaiset projektiot, joissa tiedon lähteeksi osoitetaan aineistona olevat dokumentit. Tutkimuksen perusteella dokumenttien esittämisen tavat voidaan nähdä jatkumona, jonka toisessa päässä ovat tiukemmin dokumentin muotoa noudattavat ja toisessa päässä kauempana dokumentin sisällöstä olevat projektiot. Historian tekstitaitojen kannalta kiinnostavia ovat tulkintaa osoittavat esitykset, joissa projektion muotoilu voi kieliä kirjoittajan historian osaamisesta. Projektioiden muotoilussa näkyy myös se, että tehtävänantoon kuuluu useampia dokumentteja, joita tulkitaan suhteessa toisiinsa. Kuvadokumenttia projisoidaan tekstidokumenteista poikkeavalla tavalla, sillä jo pelkkä dokumentin sisällön esittäminen vaatii kirjoittajalta kuvan selostamista omin sanoin. Monissa dokumenttia projisoivissa esityksissä on suhtautumisen ilmauksia, jotka esittävät dokumentit faktuaalisina ja tekstiin rakentuvan kirjoittajaäänen ajattelua tukevina lähteinä, mikä voi olla ongelmallista historian tekstitaitojen kannalta. Dokumenttien esittämisen tavoissa yksittäisillä sananvalinnoilla voi olla merkitystä sille, millaisen kuvan esitys rakentaa kirjoittajan historian osaamisesta. Niinpä historian opetuksessa olisikin tärkeää panostaa aineistojen esittämisen opetteluun, jotta tällä tiedonalalla tärkeät tekstitaidot kehittyisivät. From reporting to interpretation: Representation of source texts in upper-secondary school history essays In the framework of disciplinary literacies, the article examines how historical documents are recontextualised in upper-­secondary school history essays and explores the differences between narrative and more interpretative presentations. The data studied consists of 52 essays, in which students were asked to use source texts to support their arguments. The theoretical and methodological framework of the article is based on systemic–functional language theory and appraisal theory. The concept of projection is utilized for defining the analytical unit. The analysis focuses on projections in which such documents are cited as the source for presentations. The analysis shows that the ways of representing source documents can be seen on a sliding scale: at one end of the scale are projections that barely modify (if at all) the content and form of the source text, and at the other end are projections in which the original meaning of the source is modified. Also, small differences in wording can reveal a contextual knowledge of history. For instance, projections recontextualising a political cartoon are exceptional because a picture cannot be quoted as a paraphrase, and hence representing the content of the document requires the writer to use his/her own wording. From the point of view of appraisal theory and engagement, many projections represent source documents as factual and as therefore endorsing the author’s thoughts, which can be seen as problematic from the point of view of historical thinking. ­Paying attention to source-based writing in history teaching could enhance the student’s learning of the various literacies of a given topic.

Tarkastelen artikkelissa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) arkiston suhdetta kouluihin: sitä, missä rooleissa opettajat ja oppilaat ovat toimineet perinteen ja nykykulttuurin tallentamisessa 1800-luvulta tähän päivään ja millaisia tavoitteita SKS:llä on eri aikoina ollut koulujen kanssa tehdylle yhteistyölle. SKS perustettiin vuonna 1831 edistämään suomen kielen ja suomenkielisen kirjallisuuden asemaa. Kansanperinteen keruu ja tallentaminen kuuluivat seuran toimintaan alusta lähtien. Seuran kokoelmat ovat karttuneet kansalaisaktiivisuuden ansiosta ja erityisesti 1930-luvulla organisoidussa arkiston keruuverkossa opettajat olivat vahvasti edustettuina. Aineistoja kertyi myös koululaisilta, jotka osana koulutehtäviään osallistuivat vanhan ja katoavan suullinen kansanperinteen ”pelastamiseen” arkistoon. Keruun kohteisiin on kuulunut jo varhain myös koululaisten oma perinne. 2000-luvulle tultaessa seurassa ryhdyttiin pohtimaan omaa toimintaa niin kutsutun yleisötyön näkökulmasta. Osoitan artikkelissani SKS:n kouluyhteistyön muuttuneen 1800- ja 1900-luvuilta, jolloin yhteistyö koulujen kanssa nähtiin arkistossa ennen kaikkea keinona kartuttaa omia kokoelmia. 2000-luvulta lähtien on pohdittu arkiston mahdollisuuksia välittää asiantuntemustaan ja tukea kouluja opetussuunnitelmien mukaisten oppimistavoitteiden saavuttamisessa. Samaan aikaan arkistokentällä on myös alettu käyttää käsitettä arkistopedagogiikka, jolla tarkoitetaan tyypillisesti opetussuunnitelmien tavoitteisiin nojaavaa opetusta, jossa tulkitaan erilaisia arkistodokumentteja, tutustutaan arkistoaineistojen muodostumiseen sekä käytetään arkistoa oppimisympäristönä. Pohdin artikkelissa arkistopedagogiikan jäsentymistä osaksi kulttuuriperintökasvatusta. Artikkeli avaa näkymiä siihen, millaisia mahdollisuuksia arkistopedagogiikan kehittäminen voi jatkossa tarjota sekä kouluille että arkistoille. Peer reviewed

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ulkomaalaisten laivojen merkitystä Suomen ulkomaankaupassa 1700–1800-luvuilla. Meritse kulkeneen Suomen viennin ja tuonnin kokonaiskuva on ollut kyseisellä ajanjaksolla pitkään vaikeasti hahmotettavissa, sillä ulkomaalaisen tonniston merkitys erityisesti Kaakkois-Suomen ulkomaankaupassa on saanut aiemmin vain vähän huomiota. Tämä artikkeli keskittyy Viipurin ja Haminan merenkulkuun 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuolella, joiden tarjoamien esimerkkien avulla tutkitaan ulkomaalaisten alusten merkitystä laajemmin Suomen merenkululle. Tutkimus tarjoaa uusia näkökulmia sekä suomalaisen että kansainvälisen ulkomaankaupan ja merenkulun historiaan, sillä varsinkin Viipuri oli yksi Pohjois-Euroopan tärkeimmistä sahatavaran vientisatamista läpi 1700- ja 1800-lukujen. Äskettäin digitoitujen ja tietokantamuotoon vietyjen Tanskan Juutinrauman tullitilien avulla voidaan tutkia Itämeren ja Pohjanmeren välistä merenkulkua keskiajan lopulta aina 1800-luvun puoliväliin. Aiemmin Juutinrauman tullitilejä on ollut mahdollista käyttää joko massiivisena arkistoaineistona tai 1790-luvulle ulottuvien lähdejulkaisujen avulla. Digitaalisen tietokannan avulla tutkimus voidaan ulottaa aina vuoteen 1857, jolloin tullin periminen Juutinraumassa lopetettiin. peerReviewed

nonPeerReviewed

peerReviewed