• Digital Humanities and Cultural Heritage
• Publicationsclose
• Research softwareclose
• Other research productsclose
• 2013-2022close
• SE close
• Finnish close
• Digitala Vetenskapliga Arkivet - Academic Archive On-line close
• Publikationer från KTH close

The article studies rejected patent applications in Finland at the end of the nineteenth century. It examines the development of the patent system as part of the nation’s emerging liberal economic institutions. Internationally, patents have been employed to study technological and economic development, however, the rejected patents and the agency of the patent officials have received little attention. The article examines newly collected applications related to patenting from 1864-1884 and asks, whose applications were rejected and why. The article shows how foreigners, and Swedish applications in particular, were typical among the rejected applicants. Most applications were rejected because the officials did not see the invention as novel or assessed the application as incomplete. In their examination, the Finnish patent officials heard experts and used material objects as evidence. The article shows how the Finnish patent officials followed modern practices of patent examination already in the early 1870s—before the actual legislation and more rigorously than in the neighbouring Sweden. Even though the interests of the domestic industries were raised in some cases, the officials managed and guided the national industrial property rights by developing the patenting principles in the state administration. Artikkelissa tutkitaan Suomessa hylättyjä patenttihakemuksia ja tarkastellaan näiden valossa autonomisen Suomen patenttijärjestelmää osana maan taloudellisten instituutioiden rakentamista 1800-luvun lopulla. Kansainvälisesti patentteja on hyödynnetty teknisen ja taloudellisen kehityksen tutkimuksessa, mutta hylätyt patentit ja patenttiviranomaisten toimijuus ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Artikkelissa käydään läpi Senaattiin saapuneet patentteja koskevat anomukset vuosilta 1864-1884 ja kysytään: keiden patentit hylättiin ja miksi? Artikkeli osoittaa, että hylätyissä patenttihakemuksissa korostuivat ulkomaiset, etenkin ruotsalaiset hakijat. Yleisin syy hylkäämiselle oli, ettei keksintö ollut viranomaisten näkökulmasta uusi tai että hakemus oli puutteellinen. Viranomaiset kuulivat patenttihakemusten arvioinnissa asiantuntijoita ja käsittelivät jopa esinetodisteita. Artikkeli näyttää, että Suomen patenttiviranomaiset seurasivat patenttien tutkintaan liittyviä moderneja käytäntöjä jo 1870-luvun alussa – ennen varsinaista lainsäädäntöä ja tiukemmin kuin esimerkiksi Ruotsissa. Vaikka muutamassa tapauksessa viitattiin kotimaisen teollisuuden etuihin, tapahtui teollisten omistusoikeuksien ohjaus ja rajaaminen ennen kaikkea viranomaisten omaksumien patenttiperiaatteiden kautta.

Kanadan ja Suomen Akrtiksen hallinnon kehittämistä ovat itsenäisyyden ajan hallinneet kaksi samanlaista keskushallinntoa vahvistavaa ongelmanasettelua. QC 20171127 EU016

Digitaalinen humanismi ja historiatieteet luotaa monipuolisesti digitaalisen historiantutkimuksen ja digitaalisen historian tutkimuksen kenttää ja toimii tieteellisenä johdatuksena, lukukirjana ja osin oppikirjanakin sekä aiheesta jo kiinnostuneille että vasta-alkajille. Review of Elo, Kimmo (toim.) Digitaalinen humanismi ja historiatieteet. THY 2016.