• Digital Humanities and Cultural Heritage
• 2013-2022close
• Open Access close
• Other research products close
• FI close
• English close

The Chinese artist Liang Shaoji has been working intensively with silkworms for almost 30 years. His abundant art practices under the Nature Series have become a unique phenomenon in Chinese contemporary art. Liang was awarded the Chinese Contemporary Art Award (CCAA) in 2002 and the Prince Claus Award in 2009. In this conversation, he discusses how he has transformed the life process of the silkworm into an artistic language to explore the relationship between human beings and non-human life. He also articulated the association between the Nature Series and philosophy, history and culture, highlighting the integrity of ecology and culture, an idea which has traditionally been highly valued in Chinese culture and art.

The aim of this case study was to analyze critically acclaimed dystopian works from the Information Age, in order to create a loose framework for contemporary dystopian art. Based on this framework, a multimedia installation artwork titled We Will Miss You was developed. This installation was included in the Blind Spot exhibition at Gallery Himmelblau in April 2019. The film Koyaanisqatsi by Godfrey Reggio, and the artworks Day Is Done by Mike Kelley and Still Life (Betamale) by Jon Rafman were analyzed, and a variety of articles and literature on relevant topics such as post-internet art was consulted. A number of important connecting factors that appear in most of these works were found. These factors consisted mainly of a heavy reliance on non-fictional footage and direct documentation of real life, a focus on aesthetic beauty in order to captivate the audience, and a focus on changing the perspective or variables in everyday rituals in order to expose underlying systems. Based on feedback from visitors of We Will Miss You, it appears the artwork was mostly well-received, and promoted a strong sense of discomfort and reflection. This indicates that the concept of a dystopia can still be a very powerful tool that has not lost its relevance in the arts.

This thesis is intended to go over the compact history of motion captures development. Motion capture is a rapidly developing technology in the animation world and is constantly evolving, meaning that there is a lot of history to cover and that it is constantly updating. The goal of this paper is to cover some of the most historical occurrences within the development of motion capture, starting with when movement was first being tracked to produce other moving images, right up to when you can simply track and apply data to a model using a mobile phone. Some of the difficulties that were predicted to be encountered were that a lot of the technology nowadays is not publically released, as there is a strong market and competition regarding the technology. Development from early on was mostly conducted by universities, and was detailed and widely available. Now that there is a competitive market (mostly due to the entertainment industry) Many discoveries, while announced with great publicity, are often lacking in-depth descriptions of the actual mechanics and developmental processes. While researching for this paper it was found to be true that much of the data was unavailable, the more modern the technology the harder it was to find data on how things were created. Fortunately, the author of this paper works for a well-regarded entertainment studio that has access to their own large motion capture studio and veteran professionals. It was also a benefit that the name of the company had influence when contacting other professionals about motion capture.

Arkeologia käyttää menneisyyden tutkimuksen apuna useita eri tutkimusväyliä. Yksi näistä väylistä on osteologia eli luututkimus. Osteologisilla tulkinnoilla saadaan tietoa niin yksilöistä kuin kokonaisista populaatioista. Terveydentilan määrittäminen on yksi osteologisen tutkimuksen osa-alueista, ja se on tärkeä ei vain menneen yhteisön ymmärtämiseksi, vaan sen avulla voidaan luoda laajempia linjoja kansanterveyden kehitykseen. Harrisin linjat (Harris lines) erottuvat luista ympäristöään tiheämpinä linjoina, jotka esimerkiksi pitkissä luissa ovat luun pitkään linjaan nähden horisontaalisia, ja näkyvät luun sisäpuolella kohoumina ja röntgenkuvissa vaaleampina (tiheämmän luun) alueina. Linjat huomattiin ensimmäistä kertaa yli sata vuotta sitten, mutta niiden etiologia on pysynyt epäselvänä. Tässä tutkimuksessa tehtiin ensimmäinen suomalaisesta aineistosta julkaistava, laajempi Harrisin linjojen laskenta ja analysointi. Päämääränä oli luoda uutta tutkimusmateriaalia suomalaisten terveydestä, sekä pyrkiä selvittämään Harrisin linjojen etiologiaa. Harrisin linjoilla on aiemmin todettu olevan yhteys kasvuun ja kasvua pysäyttäviin sairausjaksoihin, mutta mitään suoraa yhteyttä Harrisin linjojen ja sairauksien ja esimerkiksi lyhyemmän pituuden välillä ei ole löydetty. Tämän työn hypoteesina olikin, että Harrisin linjoilla on selkeämpi yhteys kasvunopeuteen kuin taudinaiheuttajiin. Koska Harrisin linjat ovat biomekaanisen prosessin tulos, ne voivat myös kadota tämän saman prosessin myötä, muodostaen tutkimushaasteen. Vain murto-osa biologisista tapahtumista näkyy luissa saakka, miksi luissa nähtäviä ilmiöitä on pyrittävä ymmärtämään mahdollisimman hyvin, myös Harrisin linjoja. Tämän tutkimuksen materiaalina käytettiin kolmen suomalaisen arkeologisen kohteen luuaineistoista otettuja röntgenkuvia, jotka FT Kati Salo oli ottanut osana väitöskirjatutkimustaan. Materiaaleina toimivat Porvoon kirkon hauta-aineisto kaivausvuodelta 2007 (N= 56), Rengon kirkon hauta-aineisto kaivausvuodelta 2008 (N=56) ja Haminan rykmenttialueen hauta-aineisto kaivausvuodelta 2011 (N=35). Kaikki röntgenkuvatut yksilöt näiltä kohteilta käytiin läpi manuaalisesti havainnoimalla, ja linjojen määrät merkattiin ylös tilastollista analyysia varten. Etiologian selvittämistä varten Harrisin linjojen syntymäajankohta määritettiin sääriluiden (tibiae) alemmasta osasta. Sääriluun alempaa päätä on käytetty useissa ulkomaalaisissa analyyseissa, sillä Harrisin linjat ovat siinä parhaiten esillä. Sääriluun käyttäminen myös suomalaisen aineiston analysointiin tekevät tuloksista helposti hyödynnettäviä muissa tutkimuksissa. Linjat myös tyypitettiin ulkonäkönsä perusteella heikkoihin, kohtalaisiin ja vahvoihin. Tulokset osoittivat, että yli puolella tutkituista yksilöistä oli ainakin yksi Harrisin linja jossain luuelementissä, ja Rengossa jopa 96 prosentilla tutkituista tapauksista oli Harrisin linjoja. Linjojen syntymäajankohdan määrittäminen toi esiin piikkejä muodostumisajankohdissa, jotka mukailivat kasvukäyrissä nähtäviä kasvupyrähdysaikoja. Tämä viittaa siihen, että Harrisin linjoja syntyy enemmän kasvupyrähdysten aikaan. Kun aineisto jaettiin muilla lapsuudenajan terveydentilasta indikoivilla tekijöillä, kuten cribra orbitalialla ja hammaskiillehypoplasialla, ns. sairaammilla yksilöillä oli ylimääräinen Harrisin linjojen syntyvyyspiikki keskilapsuudessa. Keskilapsuuden kasvupyrähdys on osa normaalia kasvua, joten sen näkyminen ”sairaampien” keskuudessa viittaa voimakkaampaan kiinniottokasvuun tänä aikana. Nämä linjat ovat saattaneet jäädä muissa tutkimuksissa huomiotta, sillä aikuisilla tämän ajankohdan linjat olivat tyypiltään heikkoja. Koska havaintoa ei ole aiemmin tehty, jatkotutkimusta suuremmalla otannalla suositellaan. Harrisin linjojen esiintymisen on todettu olevan yleisempää ennen ns. modernia aikaa, mikä yhdessä tämän tutkimuksen tulosten kanssa tukee yleistä käsitystä kansanterveyden tilanteesta ennen modernin lääketieteen vaikutusta esimerkiksi lapsuudenajan sairauksien esiintymiseen. Kasvu on dynaaminen prosessi, johon vaikuttaa niin perimä kuin ympäristö, ja Harrisin linjat ovat merkki tämän prosessin kyvystä mukautua ympäristön asettamiin haasteisiin.

In the paper we describe a new EU infrastructure project dedicated to lexicography. The project is part of the Horizon 2020 program, with a duration of four years (2018-2022). The result of the project will be an infrastructure which will (1) enable efficient access to high quality lexicographic data, and (2) bridge the gap between more advanced and less-resourced scholarly communities working on lexicographic resources. One of the main issues addressed by the project is the fact that current lexicographic resources have different levels of (incompatible) structuring, and are not equally suitable for application in in Natural Language Processing and other fields. The project will therefore develop strategies, tools and standards for extracting, structuring and linking lexicographic resources to enable their inclusion in Linked Open Data and the Semantic Web, as well as their use in the context of digital humanities.

”The Warring States and Monetizing Economies: An Analogical Research on the Causal Relationships between Geopolitics, Economics, and the Emergence of the Round Coinage of China” on Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen pro gradu –tutkielma. Se on kirjoitettu englannin kielellä. Pro gradussa tutkitaan syitä sille, miksi Kiinassa otettiin Itäisen Zhou-dynastian aikana (770 - n. 256 eaa.) käyttöön pyöreät pronssikolikot toisenlaisten rahamuotojen rinnalle. Tuolloin Kiina koostui vielä useasta itsenäisestä valtiosta, jotka olivat jatkuvissa sodissa toisiaan vastaan. Pro gradussa osoitetaan pyöreiden kolikoiden pääfunktion olleen näiden valtioiden kansalaisten harjoittaman päivittäis- ja paikallistason kaupankäynnin helpottaminen, jolla on ollut suuri merkitys paikallisyhteisöjen vaurauden ja omavaraisuuden ylläpitämisessä. Tällä on puolestaan ollut merkittävä rooli kansalaisilta kerättyjen verovarojen määrän maksimoinnissa. Verovaroilla oli puolestaan hyvin merkittävä rooli valtioiden armeijoiden ylläpidossa, joiden olemassaoloon valtioiden selviytyminen nojautui. Pyöreiden kolikoiden suuri merkitys Itäisen Zhou-dynastian valtioiden paikallis- ja valtiotason ekonomiassa osoitetaan lähestymällä aihetta kolmen eri tutkimuskeinon avulla. Näistä ensimmäisenä käsiteltävä koskee aikakaudella käytettyjen pronssirahatyyppien fyysisiä eroja. Näiden perusteella esitetään kolikkotyyppisten pronssirahojen olleen muita aikakaudella tyypillisesti käytössä olleita pronssirahatyyppejä pienempiä ja kevyempiä. Tämän lisäksi havainnoidaan, että kolikot ovat yleensä olleet kierrossa vain niitä valmistaneen valtion sisällä. Otettaessa huomioon toisenlaisten pronssirahojen suurempi koko ja paino sekä niiden kansainvälinen levinneisyysalue, on pääteltävissä toisenlaisten rahamuotojen ja kolikoiden käyttötarkoitusten olleen toisistaan eroavaisia. Näiden havaintojen perusteella päätellään kolikoiden käyttöönoton liittyvän eritoten paikallistalouden funktioiden sujuvuuden sekä paikallisyhteisöjen vaurauden pönkittämiseen. Toisena käytettävä tutkimuskeino käsittelee syitä sille, miksi pronssikolikoiden käyttöönotto ajoittui nimenomaan Itäisen Zhou-dynastian sotaisalle loppupuoliskolle, joka tunnetaan nimellä Taistelevien läänitysvaltioiden kausi (475 - 221 eaa.). Tuolloin niin valtioiden armeijoiden koko kuin niiden tarpeellisuuskin kasvoivat entisestään. Gradussa osoitetaan tällä olevan yhteys kolikoiden käyttöönottoon. Tämä perustellaan sillä, että kolikoilla oli suuri merkitys paikallistason talouden ja sitä harjoittaneen yhteisön vaurauden kasvattamisessa, jolla oli puolestaan huomattava merkitys kansalaisilta kerättyjen verovarojen määrän maksimoinnissa. Verovarat olivat puolestaan valtion selviytymisen kannalta erittäin tärkeitä, sillä niistä huomattava osa käytettiin armeijoiden ylläpitoon. Oheista tutkimuskysymystä lähestytään historiallisten lähteiden, modernin tutkimuskirjallisuuden sekä arkeologisten tutkimusaineistojen avulla. Kolmantena tutkimuskeinona käytetään analogiaa, jonka avulla tutkitaan Taistelevien läänitysvaltioiden kauden ja Ming-dynastian (1368 - 1644) välisiä samankaltaisuuksia. Analogia toteutetaan vertaamalla Taistelevien läänitysvaltioiden kauden rahataloudellisia osatekijöitä Ming-dynastian aikana tapahtuneisiin radikaaleihin talousuudistuksiin ja monetisaatioon. Aihetta lähestytään myös vertaamalla toisiinsa edellä mainittujen aikakausien aikana elettyjä sosiaalipoliittisia ja geopoliittisia osatekijöitä sekä näissä tapahtuneita muutoksia rahatalousuudistusten rinnalla. Kyseinen tutkimusmetodi mahdollistaa Taistelevien läänitysvaltioiden kauden aikana tapahtuneen pronssikolikoiden käyttöönoton taustalla vaikuttaneiden syiden sekä näihin liittyvien yhteiskunnallisten muutosten monitasoisen tarkastelun. Tätä päämäärää olisi vaikea saavuttaa muunlaisin tutkimusmetodein. Pro gradussa osoitetaan kolmen yllä esitellyn tutkimuskeinon avulla, että pronssikolikot otettiin käyttöön Taistelevien läänitysvaltioiden kauden aikana nimenomaan paikallistasolla käydyn kaupankäynnin välineeksi. Samalla osoitetaan, että tämä oli välttämätöntä paikallisyhteisöjen vaurauden ja omavaraisuuden kasvattamiseksi, joiden ansiosta valtio kykeni puolestaan keräämään suurempia verovaroja armeijoitaan varten. Koska armeija oli valtion selviytymisen kannalta elinehto, oli äsken mainituilla taloudellisilla osatekijöillä valtavan suuri rooli Itäisen Zhou-dynastian ja etenkin Taistelevien läänitysvaltioiden kauden aikaisessa raha-, sosiaali- ja geopoliittisessa päätöksenteossa. Eräs tärkeimmistä tällaisista päätöksistä oli pyöreän kolikon käyttöönotto, joka tapahtui osana Itäisen Zhou-dynastian aikana alkanutta ja räjähdysmäisesti levinnyttä monetisaatiota. ”The Warring States and Monetizing Economies: An Analogical Research on the Causal Relationships between Geopolitics, Economics, and the Emergence of the Round Coinage of China” is a master’s thesis of archaeology at the University of Helsinki in Finland, published in 2018. The thesis is written in English. In the thesis it is researched why the Chinese began to use round bronze coins alongside the other types of currencies during the Eastern Zhou period (770 - c. 256 B.C.). Back in those days China was still divided into multiple independent states that fought against one another on a frequent basis. The thesis shows that the primary function of the round was to facilitate the daily and local level commerce that the subjects of these states practiced. The daily and local level commerce, in its turn, had a major impact on the creation and maintenance of the economic affluence and self-sustainability of the local economies. The local economies’ economic affluence was necessary for the state, for that impacted how large amounts of tax revenues it could collect from its subjects. The tax revenues were necessary in terms of keeping up a proper army, upon which the state’s survival depended on. The importance of the adoption of the round coinage in the implementation of the above-mentioned economic and societal factors is approached from three different research aspects. The first aspect pertains to the differences between the various types of currencies that were in use during the Eastern Zhou period. It is shown that the round bronze coins were in general smaller and lighter than the other commonly used bronze currency types. Additionally, the round coins circulated only within the borders of the state where they had been manufactured. It is stated that the larger size and weight as well as the international area of circulation of the other typical types of bronze currencies refers to that the round coins were adopted especially in order to bolster the affluence as well as to facilitate the commercial functions within the local economies. The second aspect relates to the inception of the Chinese round coinage. That happened during the warlike latter half of the Eastern Zhou period, known as the Warring States period (475 - 221 B.C.). It is shown that the adoption of the round coinage is closely tied to the states’ growing urgencies to gather large tax revenues to be utilized for the upkeep of the large armies. This aspect is approached by studying historical texts and modern research literature, as well as by making use of archaeological methods. The third aspect is an analogical study between the Warring States period and the Ming dynasty (1368 - 1644). It is performed in order to find new information pertaining to the functions of the round coinage during the Warring States period. The analogy is conducted between the monetary economic factors that were present during the Warring States period and the drastic monetary and other economic reforms that took place during the Ming dynasty. Additionally, the above-mentioned eras are approached by finding analogies between their sociopolitical and geopolitical factors. Analogies are also found between the changes those factors went through alongside the monetary economic reforms. The method is utilized due to the scarcity of relevant information that most of the other commonly utilized research methods can provide about the research topic. The aforementioned research aspects are utilized to demonstrate that in China the round coinage was adopted to fulfill the function of an article of exchange that was adequate for the functions in the daily and local commerce. It is also shown that the existence of the round coins was necessary in term of increasing the affluence and self-sustainability of the local economies. That, in its turn, was a necessary process in terms of the states being able to gather sufficient amounts of tax funds to be used for the upkeep of their armies. As the state’s survival depended on the size, quality, and competence of its army, the above-mentioned economic factors played the most decisive role when it came to the monetary economic, geopolitical, and sociopolitical policy-making during the Eastern Zhou period, being especially pertinent to the Warring States period politics. All in all, the adoption of the round coinage was one of the most focal innovations that were made during the ancient monetization process of China.

This doctoral study was conducted as an inquiry of the international entrepreneur in order to balance off the domination of firm-level studies and limited discussion of the individual as the initial driver in the international entrepreneurship phenomenon (IE). Two research questions guide the study: ‘How do individuals make sense of themselves as becoming and being international entrepreneurs?’ and ‘How to theorise of individuals becoming and being international entrepreneurs through a narrative approach?’. With a processual view of the phenomenon, this study embraces IE as a journey and approaches histories and sense-making of individuals through narrative inquiry, paying attention to the different efforts by which entrepreneurs (and researchers) contextualize—and constitute—the personal-level IE journeys. The qualitative dataset consists of interviews and historical data. Data analysis builds on ‘hermeneutic reasoning’, suggesting that meanings and implications of journeys individuals have undertaken can be better grasped after they have unfolded in time. The findings in the four publications construct the contribution of this article-based dissertation. Publications I, II and III embrace narrative sense-making as meaning structure to past actions and lived events and illuminate how the international entrepreneurial ‘self’ as an actor and agent in retrospect manifests individuals as the ‘autobiographical authors’ in regard to developmental, transitional and generational experiences and their meanings in becoming and being an international entrepreneur. They provide evidence of how the founders’ sense-making and identity work feed into the behavioural orientations and ‘bounded and boundaryless’ career journeys of becoming and being international. Publications I, III and IV are novel attempts to address empirically the social historic process in which IE is embedded and its significance for the individual. When analysed against the (inter)generational backdrop of individuals’ actions and life-events, we may trace how international entrepreneurs are the protagonists of their own generations and leaving a legacy to the next.

Tutkielma tarkastelee koreografiaa arkeologisena menetelmänä. Koreografia on perinteisesti käsitteellistetty tanssitaiteen menetelmäksi, mutta jo vuosikymmeniä jatkuneen kriittisen taiteen tutkimuksen myötä koreografia nähdään myös tiedontuottamisen välineenä. Tämän tutkielman ensisijainen tavoite on tutkia koreografian ja arkeologian välisiä tiedollisia eli episteemisiä yhteyksiä. Tutkielma luo katsauksen arkeologian tieteenhistoriaan ja pyrkii tunnistamaan arkeologian eri aikakausille tyypillisiä menetelmäkäsityksiä. Tutkielma keskittyy erityisesti 2010-luvun jälkeiseen arkeologiaan, jonka tietoteoreettinen keskustelu on voimakkaasti vaikuttunut posthumanistisista filosofioista. Näiden filosofioiden mukanaan tuoma niin kutsuttu materiaalinen käänne on haastanut arkeologeja uudelleenarvioimaan tieteenalan vakiintuneita tietokäsityksiä. Materiaalisen käänteen asettamat haasteet ovat johtaneet arkeologian metodologian uudelleenkäsitteellistämiseen. Materiaalisen käänteen jälkeisissä keskusteluissa on painotettu materiaalisen maailman toimijuutta ja sen moninaisuuden huomioon ottamista. Erityisesti uusmaterialismista vaikuttuneen arkeologian tavoitteena on havainnoida materiaaleja ilman kattavia teoreettisia tai menetelmällisiä ennakko-oletuksia sekä välttää materiaalien ylitse kurottavia päätelmiä. Näistä ajatuksista on syntynyt kiinnostus kohti epistemologiaa, jota voisi kuvailla spekulatiiviseksi empirismiksi. Tässä tutkielmassa painotetaan tämän kaltaiseen tietokäsitykseen pyrkivän tutkimuksen olevan luonteeltaan kehollista ja esteettistä. Taiteen menetelmänä koreografiaa on arkeologian tavoin 2010-luvun jälkeen kuvailtu luonteeltaan materiaaliseksi. Koreografia yhtäältä tutkii kehollisen tietämisen rajoja ja toisaalta koreografisen prosessin materiaalisuutta. Koreografia huomioi ei-kielellisen ja hiljaisen tiedon merkityksen osana tiedonmuodostumisen prosesseja. Posthumanististen filosofioiden vaikutuksesta myös koreografia on kääntänyt huomionsa taiteen tekemisen prosessin materiaalisuuteen, mikä haastaa tanssitaiteelle asetettuja representaatiovaatimuksia. Tutkielmassa hahmotellaan hybridisiä tapoja lähestyä menneisyyttä ja arkeologisia materiaaleja kehollisen taiteen keinoin. Lapin toisen maailmasodan aikaisilla saksalaiskohteilla tehdyn tapaustutkimuksen myötä koreografia liitetään arkeologian viimeaikaiseen tietoteoreettiseen keskusteluun. Samalla koreografiaa tarkastellaan menetelmällisenä mahdollisuutena arkeologiassa. Koreografia pyrkii artikuloimaan menneisyyteen liitettäviä kysymyksiä kehollisen tutkimisen ja aistikokemuksen kautta sekä palauttamaan huomion tutkimuksen materiaalisiin prosesseihin ja vaikutuksiin. Tutkimuksessa osoitetaan, että posthumanistisista filosofioista vaikuttuneella arkeologialla ja koreografialla on tiedollinen ja menetelmällinen yhteys. Tämä yhteys laajentaa entisestään mahdollisuuksiamme lähestyä menneisyyttä uudenlaisesta näkökulmasta. Vastaavaa arkeologian ja koreografian suhdetta käsittelevää tutkielmaa ei ole aikaisemmin tehty. Tästä syystä tutkielma luo hedelmällisen pohjan arkeologian ja taiteen menetelmien väliselle lisätutkimukselle.

Today, more than at any previous time, as the Internet and database tools are evolving faster than ever, no matter what the business is, the ability to collect data and manage the valued data effectively has been widely recognized as a significant factor to support or make the projects and organizations go smoothly. The field of archaeology is not an exception to this. Unfortunately, the database management systems have not been used extensively for archaeological work in the past years of Finland. However in 2013 in Lahti, an attempt to change this was done in the form of a database developed for the Lahti Market square excavation. This study aims to figure out how to develop the archaeological database and share it for further usage in Finland. A qualitative method was used, utilizing case study, answering the construction question. The study introduces the current archaeological databases first. Then, sort out the answers from the questionnaires and interviews of archaeologists and analyze the opinions later. As for the empirical section, this paper studies a case in Lahti City Museum and selected group of archaeologists who have used Lahti Torikaivaus Database to do the questionnaires and interviews. Besides the analysis, this thesis lists the suggestions and potential risks for Finnish future archaeological database development. Internetin ja tietokantatyökalujen kehittyessä yhä enemmän, tiedonkerääminen ja sen käsittely on laajalti tunnustettu tärkeäksi osa-alueeksi projektien ja organisaatioiden onnistumisen kannalta. Arkeologia ei ole poikkeus tästä. Valitettavasti tietokantatyökalujen käyttö arkeologian työvälineenä ei ole ollut laajamittaista suomessa. Yritys luoda poikkeusta tähän on Lahdessa vuonna 2013, Lahden Kauppatorin arkeologisia kaivauksia varten toteutettu arkeologinen tietokanta. Tämän opinnäytteen tavoitteena on tutkia, kuinka arkeologista tietokantaa voisi kehittää suomessa, sekä kuinka se saataisiin käytettäväksi koko suomessa. Tämä tutkimus hyödyntää tässä tavoitteessa kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tämä opinnäyte esittelee ensin jo olemassaolevia arkeologisia tietokantoja ja yhdistettynä haastatteluilla ja valmiilla teorialla esittää omat johtopäätökset tutkimusongelmaan. Opinnäytteen lopuksi esitellään mahdollisia ratkaisuja, käydään läpi tuloksiin liittyviä riskejä, sekä lopuksi esitellään vaihtoehtoja tulevia tutkimuksia varten.

The aim of this thesis is to create a porcelain artwork by using slipcasting. The work explains what slip means, what it is composed of and how it is produced; further on, it studies surface decoration applications such as glazes; and finally, it presents the created cast porcelain artwork variations. The thesis consists of a knowledge base and an implementation part. In the theoretical part, a porcelain slip, high-fire glazes, the principles of creating them, and what happens to the compounds in an electric kiln during firings, are studied. The target of this research is to build a theoretical platform supporting the making process. The practical part demonstrates the process of creating the artwork, which is a combination of cast porcelain bulbs of various shapes and sizes. The porcelain slip is created and used for casting, and the glazes are made and used for the surface decoration, the porcelain bulbs are finalized. Some bulbs are glazed partially, and some are left unglazed – to show the beauty of the contrast of a stunningly white porcelain and bright glazes. The final artwork variations are multi-colored and the parts within them – all have an original look. The artwork theme presented in this work is only one of possible variations. Depending on the number of bulbs, and the means of their attachments, they can be easily re-assembled into new artistic installations. This concept offers a very creative playground for an artist.