• Digital Humanities and Cultural Heritage
• Research software close
• Other research products close
• Other ORP type close
• FI close
• Finnish close
• Digital Humanities and Cultural Her... close

The concept of identity has been ever-present since humans have been living in societies. People have identified themselves with their work, their families, their church, or religion as well as with their Nation or state. All of these identities that people have adopted throughout time have had various impacts on how those people have seen and understood themselves as well as how they have orga nized themselves and acted. As such an influential concept it has been of particular interest to many artists, which have explored it in their own artworks and have also analyzed and re searched it as well. This research relies on the findings and works that have come before, such as Bachelor’s and Master’s Theses, research papers, lectures, ex pert interviews, articles, books as well as on artworks that are informative and relevant to the topic of Identity. The aim of the thesis is to contribute to the awareness of the impact of Identity, show its importance in the field of arts and explain how the author is playing with identity as an artist and a storyteller and to open a semiotic and symbolic discus sion of the author’s artistic work. The findings show the complexities of human identities and how particular indi viduals have creatively formed and shaped their identities in order to serve them. As our identities are constantly in the process of change, and while we continue to ask who we are, we should not forget who is it that we want to become.

Uudet teknologiat otetaan vastaan usein tunneperäisesti, toiset ovat kiinnostuneita, toiset epäilevät. Uudet keksinnöt ja teknologiat oikein käytettyinä avaavat meille uuden maailman, tehostavat toimintoja, lisäävät luovuutta ja mahdollistavat asioita. Tämän työn tilaajat olivat sovelluskehitysyhteisö Viastar ja kulttuurialan toimija Carnivale. Tilaajia kiinnostavat uudet teknologiat kulttuuriperinnön sovelluksissa ja hankkeissa. Tämä kehittämistyö tutki ja tarkasteli, miten voimme paremmin hyödyntää uusia teknologioita sukututkimuksen apuna. Työssä tutkittiin, miten voimme yhdistää perinteisen ja DNA-analyysiin pohjautuvan sukututkimuksen. Tässä työssä käytiin myös läpi muita uusia teknologioita, joita voidaan hyödyntää sukuhistorian ja kulttuuriperinnön tallennuksessa, tutkimuksessa sekä myös yleisemmin kulttuurituotantojen tukena. Kehittämistyötä tehtiin tutkimalla ja kokeilemalla uusia teknologioita sekä käymällä läpi laajasti opinnäytetyön tekijän sukuun liittyviä sukututkimuksia ja niiden kautta esiin tullutta kulttuuriperintöä, vanhoja kuvia, karttoja ja paikkoja. Geneettisen sukututkimuksen avulla tutkittiin isä- ja äitilinjoja eri tekniikoilla ja jäljitettiin eri sukujen kulkureittejä menneiden vuosisatojen aikoina. Tässä opinnäytetyössä analysoitiin tekijän omasta suvusta teetettyjen DNA-testien tuloksia ja osoitettiin, miten ne toimivat käytännössä sukututkimuksen välineinä. Tässä työssä käsiteltyjä muita kulttuurituotannon tekniikoita olivat drone-kuvaus, lidar-kuvaus, virtuaali- ja lisätty todellisuus. Tutkimusmenetelminä käytettiin aineistotutkimusta, DNA-testejä, havainnointia, haastattelua ja kenttätyötä kokeilemalla käytännössä erilaisissä ympäristöissä uusia teknisiä välineitä. Työn tuloksina todettiin, että uudet tekniikat toimivat sukututkimuksessa ja kulttuuriperinnön tallentamisessa erittäin hyvin. Uudet tekniikat avaavat uusia sisältöjä ja osallistavat kulttuurin tuottajan sekä kuluttajan tuotantoihin syvällisesti. Toimenpide-ehdotuksena esitettiin, että sukututkimuksessa ja kulttuurituotannoissa otettaisiin rohkeasti uusia tekniikoita laajasti käyttöön toiminnan parantamiseksi ja tehostamiseksi. New technologies are often embraced emotionally: others show interest and others doubt. It is a fact that new inventions and technologies, when used properly, open up new worlds for us, streamline operations, increase creativity and enable things. This thesis was commissioned by the application development company Viastar and the cultural sector enterprise Carnivale. Both commissioners are interested in new technologies on cultural heritage applications and projects. The objective of this study was to explore and examine how new technologies can better be utilized in genealogy. The study explored how to combine traditional and genetic genealogy research. It also reviewed some other new innovative technologies that can be used on cultural heritage research and in cultural productions. The study was carried out by exploring and experimenting new technologies and going through extensive genealogy and cultural heritage materials, old images, maps, and places that have emerged through genealogy research. In terms of genetic genealogy, lineages have been studied using different DNA techniques and the pathways of different genera have been traced over the past centuries. The study analyzed the DNA research results from the author's own lineage and show how they work in practice as a tool for genealogy. Other cultural production techniques covered in this study include drone imaging, lidar imaging, as well as virtual and augmented reality. The research methods used were document analysis, observation, interview and fieldwork by experimenting new technical tools in different environments. The results indicate that the new technologies work very well in genealogy and in saving cultural heritage. New technologies open up new content and deeply involve producers, researchers and cultural consumers in productions. The thesis proposes that genealogists and cultural sector make widespread use of new technologies to improve and increase their efficiency.

Tämän kandidaatintyön tarkoituksena on perehtyä ydinaseiden kehitykseen ja ydinasevaltioihin. Ydinaseiden keksimiseen johtavat ensimmäiset fysiikan havainnot tehtiin 1900-luvun alussa. Tämä huipentui fission keksimiseen ennen toista maailmansotaa. Fission, sekä samoihin aikoihin löydetyn plutoniumin avulla ydinaseista tuli mahdollisia. Ydinaseisiin tarvittava korkearikasteinen uraani tuotetaan luonnonuraanista nykyään yleensä kaasusentrifugeilla ja plutonium tavallisilla ydinreaktoreilla. Ydinpommeja on kahta eri tyyppiä: fissio- ja vetypommit. Fissiopommeja on puolestaan kahta erilaista: tykkityyppinen ja imploosiotyyppinen ase. Tykkityyppisessä voidaan käyttää vain korkearikasteista uraania, mutta imploosiotyyppisessä voidaan käyttää myös plutoniumia. Vetypommissa hyödynnetään fission lisäksi myös fuusiota. Ydinasevaltioita on tällä hetkellä yhdeksän, joista neljä tuottaa edelleen fissiiliä materiaalia asekäyttöön. Yksi suurimmista ydinaseiden vähentymiseen johtavista tekijöistä oli kansainvälinen ydinsulkusopimus, jolla myös estetään uusien ydinasevaltioiden synty. Tällä hetkellä ydinaseita on vain kaksi kertaa käytetty sodassa ja onkin todennäköistä, että niiden olemassaolon takia ei ole ollut maailmanlaajuista sotaa. Koska ydinaseiden poisto vaatisi myös fissiilien materiaalien asetuoton lopettamista ja laajaa, sekä avointa kansainvälistä yhteistyötä, on todennäköistä, että sitä ei tapahdu lähivuosina tai edes -vuosikymmeninä.

Although cultural heritage is all around us and an inseparable part of us, yet receiving funding to its preservation remains as a challenge for some of the organizations conserving it. The Foundation of Petäjävesi Old Church in co-operation with the National Land Survey of Finland is pursuing to build a World Heritage Center of Central Finland which would retain the cultural legacy of Central Finland for future generations. This project requires funding in order to executed. The main objective was to discover what type of online and offline communications encourages potential donators to provide financial support for the construction project. Qualitative research method was utilized by conducting semi-structured interviews with themes of cultural heritage, responsibility communications and fundraising for cultural heritage. A thematic analysis under these themes was performed. The process led to a discovery where the educational and overall value of cultural heritage and communication methods, such as different events and activities and media content with emotive, concrete and storytelling content should be implemented. The results revealed different fundraising methods where easiness and events played a key role. These methods were included in the communications plan and provided concrete actions which the Foundation of Petäjävesi Old Church can utilize in the pursuit of receiving funding for their cause and create a personal attachment of the potential donators to their cause.

Tämä opinnäytetyö käsittelee Arkeologin arvoitus! -esityksen nukkeja. Arkeologin arvoitus! oli Meriryhmä-teatterikollektiivin vuonna 2020 tuottama nukketeatteriesitys. Esityksen muoto oli yhdistelmä nukketeatteria ja näyttelijäntyötä. Tämä opinnäytetyö kuvaa esityksen ja nukkien suunnittelun lähtökohtia ja itse rakennusprosessia. Painotus on nukkien visuaalisessa suunnittelussa ja toteutuksessa. Työn lopussa arvioidaan nukkeja osana valmista esitystä. Lisäksi pohditaan, millä tavoin nukkehahmoja voisi kehittää tulevaisuutta varten. Opinnäytetyö perustuu pitkälti kirjoittajan omaan kuvaukseen nukkien suunnittelu- ja rakennusprosessista. Työssä hyödynnetään lisäksi muita aihepiiriin liittyviä ja sitä sivuavia lähteitä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarjota inspiraatiota ja ideoita nukenrakennuksesta kiinnostuneille harrastajille sekä aloitteleville ammattilaisille. Yhtä lailla tämä työ on suunnattu museoalan ammattilaisille, arkeologeille ja historian harrastajille tarjoamaan välineitä historian popularisointiin ja elämyksellisyyteen.

Opinnäytetyössäni käsitellään poikkitaiteellisuutta sekä taideopetuksen että oman kuvallisen ilmaisun konteksteissa. Tavoitteena on ollut luoda perinteisen piirtämiseen tai maalaamiseen pohjautuvan kuvataideopetuksen rinnalle poikkitaiteellinen työpajamalli, jossa osallistujilla on mahdollisuus valita itseään kiinnostava ilmaisukeino, esimerkiksi ääni-, kuva-, tanssi- tai sanataide yhteisen produktion toteuttamiseksi. Opiskelijoiden taidekäsitystä laajentamalla on mahdollista saada myös pojat innostumaan taiteesta kaikille sopivana harrastusmuotona. Tarkastelun kohteena on ollut myös taiteen tekemisen kautta saatavat hyvinvointivaikutukset lasten, nuorten sekä myös omien mielenterveysongelmieni helpottajana. Menetelminä on käytetty toimintatutkimusta sekä autoetnografiaa. Työpajamalli pohjautuu lähdeaineistosta löytyvien poikkitaiteellisia opetusmenetelmiä käsittelevien tutkimusten tuloksiin, taiteen tekemisen todistetusti tuottamiin hyvinvointivaikutuksiin sekä omiin kokemuksiin taideopettajana ja taiteentekijänä. Lopuksi on esitelty poikkitaiteellisen työpajamallin sisällöt ja tavoitteet sekä pohdittu miten tutkimuksissa hyödylliseksi todettua opetusmetodia voisi toteuttaa yleissivistävässä koulutuksessa sekä vapaassa sivistystyössä. Koska työpajamallin testaus jää vielä toteuttamatta, ei sille asetettuja tavoitteita ole voitu arvioida tämän opinnäytetyön puitteissa.

The aim of this thesis was to collect the valid information of electric car history and its development all together in Finnish. The aim was also to touch upon a bit different stages of development, and today's lower-end electric cars. This final project was assigned by Vesa Linja-aho, Senior Lecturer of Automotive Electronics at Helsinki Metropolia University of Applied Sciences. The history of the electric car had not been available for more extensive use in Finnish language, nor the history of the electric car in Finland at the time this thesis was created. This thesis summarizes the whole history of the electric car worldwide, although the main focus is on the United States of America. The content of this thesis deals with different phases of the electric car, the 19th century and to 20th and to 21st centuries. The study also addresses briefly the electric car news and the history in Finland, the influences of the wars and the development of battery tech-nology, and finally, the disappearance of the electric car in the early 2000s and today's electric vehicles. This thesis describes the journey of electric cars from the 19th century until the 20th century and what difficulties they had to overcome to achieve their position nowadays. Tämän insinöörityön tavoitteena on koota yhteen sähköauton historia rajattuna suurelta osin 1800- ja 1900-lukuihin. Työ kuvaa myös kehityksen eri vaiheita sekä nykypäivän edullisemman luokan sähköautoja. Tämä insinöörityö on tehty tilauksesta autosähkötekniikan lehtori Vesa Linja-aholle hänen kiinnostuksestaan aiheeseen. Sähköauton historiasta ei tämän insinöörityön tekemisen ajankohtana ollut saatavissa laajempaa tietoa suomen kielellä eikä myöskään sähköauton historiasta Suomesta. Tämä insinöörityö on tiivistetty kokonaisuus sähköauton historiasta ympäri maailman, vaikka pääpaino onkin Amerikan Yhdysvalloissa. Insinöörityö on sisällöltään jakautunut sähköauton eri vaiheisiin, 1800-, 1900–2000-lukuihin. Työssä käsitellään myös lyhyesti sähköauton uutisointia ja historiaa Suomessa, sotien vaikutuksia kehitykseen, akkutekniikkaa sekä lopuksi laajemmin sähköauton katoamista 2000-luvun alussa ja nykypäivän sähköautoja. Tässä opinnäytetyössä kerrotaan, minkälainen sähköauton taival on ollut 1800-luvulta aina 2000-luvulle saakka ja mitä vaikeuksia kehityksen aikana on koettu.

Documents, photographs, sound and video have been digitized for nearly two decades now, and the need to digitize varying objects in three dimensions has been developed. Three-dimensional digitization presents new challenges to the digitization processes. Targets contain a very large amount of data. Because of this a process to determine what and how to digitize is needed. The process needs to determine how the task in each project can be accomplished in a reasonable amount of time and effort. In this thesis, the problem was approached with literature study and case studies of three different digitization cases. As a result a process model for digitization planning was created, where digitization plan, equipment and digitization project will be defined in stages. With the model it will be simpler to evaluate the costs of the digitization project and easier to present the project to the customer. Dokumenttien, valokuvien, videon ja äänen digitoinnin rinnalle on syntynyt tarve digitoida kohteita kolmiulotteisesti. Kolmiulotteinen digitointi asettaa digitoinnille uusia haasteita, sillä kohteista on kerättävissä hyvin paljon dataa. Digitointia varten tarvitaan siis prosessi jossa määritellään mitä kohteesta tulee digitoida ja miten tämä tehdään, jotta työ pystytään tekemään järkevässä ajassa järkevin kustannuksin. Työssä tutkittiin kirjallisuustutkimuksen ja kolmen digitointikohteen kautta miten prosessi tulisi muodostaa. Lopputuloksena muotoutui prosessimalli, jossa vaiheittain toteutetaan erilaisten työryhmien kanssa digitointisuunnitelma, laitevalinnat sekä digitointityö. Prosessin avulla digitointihankkeen suunnittelu helpottuu ja kustannusten sekä projektin etenemisen esittely asiakkaalle on yksinkertaista.

Android-ekosysteemi on erilaisille älylaitteille kehitetty avoimeen lähdekoodiin pohjautuva ekosysteemi, joka on rakennettu Linux -järjestelmäytimen ympärille. Se julkaistiin vuonna 2007, jonka jälkeen sitä on päivitetty säännöllisesti, ja se on laajentunut älypuhelimista muun muassa älykelloihin ja Internet of Things -laitteisiin. Vuonna 2017 se oli myydyin käyttöliittymä sekä älypuhelimien että taulutietokoneiden käyttöjärjestelmänä. Tässä työssä sille luotiin neljä erilaista tulevaisuudenskenaariota käyttäen yhdistettyä skenaariomenetelmää. Ensimmäisessä skenaariossa Android jatkaa nykyisellään markkinajohtajana. Toisessa skenaariossa Google korvaa Android-ekosysteemin toisella ekosysteemillä. Kolmannessa skenaariossa Google lopettaa Android-ekosysteemin tukemisen. Neljännessä skenaariossa Android-ekosysteemi kasvaa yleiskäyttöjärjestelmäksi. The Android ecosystem is an open-source ecosystem developed for various smart devices built around the Linux-kernel. It was released in 2007, after which it has been updated regularly, and has expanded from smartphones to smartwatches and Internet of Things devices, for example. In 2017, it was best-selling operating system, both smartphones and tablet PCs. In this work, four different future scenarios were created using the combined scenario method. In the first scenario, Android continues to be the market leader. In the second scenario, Google replaces the Android ecosystem with another ecosystem. In the third scenario, Google stops supporting the Android ecosystem. In the fourth scenario, the Android ecosystem is growing into a universal operating system.