• Digital Humanities and Cultural Heritage
• Other research productsclose
• Open Access close
• FI close
• Finnish close
• LUTPub close
• Digital Humanities and Cultural Heritage close

Tämän kandidaatintyön tarkoituksena on perehtyä ydinaseiden kehitykseen ja ydinasevaltioihin. Ydinaseiden keksimiseen johtavat ensimmäiset fysiikan havainnot tehtiin 1900-luvun alussa. Tämä huipentui fission keksimiseen ennen toista maailmansotaa. Fission, sekä samoihin aikoihin löydetyn plutoniumin avulla ydinaseista tuli mahdollisia. Ydinaseisiin tarvittava korkearikasteinen uraani tuotetaan luonnonuraanista nykyään yleensä kaasusentrifugeilla ja plutonium tavallisilla ydinreaktoreilla. Ydinpommeja on kahta eri tyyppiä: fissio- ja vetypommit. Fissiopommeja on puolestaan kahta erilaista: tykkityyppinen ja imploosiotyyppinen ase. Tykkityyppisessä voidaan käyttää vain korkearikasteista uraania, mutta imploosiotyyppisessä voidaan käyttää myös plutoniumia. Vetypommissa hyödynnetään fission lisäksi myös fuusiota. Ydinasevaltioita on tällä hetkellä yhdeksän, joista neljä tuottaa edelleen fissiiliä materiaalia asekäyttöön. Yksi suurimmista ydinaseiden vähentymiseen johtavista tekijöistä oli kansainvälinen ydinsulkusopimus, jolla myös estetään uusien ydinasevaltioiden synty. Tällä hetkellä ydinaseita on vain kaksi kertaa käytetty sodassa ja onkin todennäköistä, että niiden olemassaolon takia ei ole ollut maailmanlaajuista sotaa. Koska ydinaseiden poisto vaatisi myös fissiilien materiaalien asetuoton lopettamista ja laajaa, sekä avointa kansainvälistä yhteistyötä, on todennäköistä, että sitä ei tapahdu lähivuosina tai edes -vuosikymmeninä.

Tässä kandidaatintyössä tarkastellaan gadget-termin alkuperää ja määritelmää. Gadget voidaan määritellä esimerkiksi siten, että se on uusi mekaaninen tai elektroninen laite jolla on jokin käytännöllinen hyöty, mutta on valtavirran mielestä melko turha. Tässä työssä selvitetään lähdekirjallisuuden avulla pitääkö kyseinen määritelmä paikkaansa. Lisäksi työssä käydään läpi historiassa esiintyviä gadgetteja vuosikymmenittäin aina 1900-luvulta 2010-luvulle asti. Lopuksi tarkastellaan gadgettien kohderyhmää asiasta tehtyjen tutkimusten avulla ja selvitetään onko gadgettien omistajuuteen liitettävissä joitain yleisiä piirteitä. This Bachelor’s Thesis examines the origins and definition of the term gadget. A gadget can be defined as a new mechanic or electronic device that has some practical use but is still considered as a novelty by the mainstream consumers. This thesis considers the validity of such a definition with the use of source literature. In addition, thesis covers the history of gadgets from the 1900s to 21st century by picking example gadgets from each decade. Finally, this thesis covers the topic of target audience for gadgets by considering previous research done to the subject.

Tässä kandidaatintyössä luodaan kattava katsaus erilaisiin PC-laiteissa toimiviin usean näytön käyttöönottomenetelmiin, joita on olemassa useita ominaisuuksiltaan ja käyttötarkoituksiltaan erilaisia. Työssä perehdytään Windowsin usean näytön tuen historiaan ja sen kehitykseen eri Windows versioiden välillä tuen alkuajoista 1990-luvulta nykyaikaan aina viimeisimpiin Windows käyttöjärjestelmiin asti. Lopuksi tarkastellaan vielä pelien usean näytön tukea ja kuinka hyödyntää useaa näyttöä sellaisissa peleissä, jotka eivät sitä sisäänrakennetusti tue. This Bachelor’s Thesis creates a comprehensive review of different ways of deploying multiple monitors in personal computers. There are various deployment methods with different features and suitability for different use cases. Thesis digs into history and evolution of multiple monitor support in between different Windows operating systems from the birth of multiple monitor support in the nineties to present time. Thesis also examines multiple monitor support of games and how to utilize multiple monitors in those games that lack internal built in support for that.

Lean-filosofia ei ole syntynyt hetkessä vaan sen periaatteet ovat syvällä historiassa. Leaniin kuuluvia asioita kuten standardointia, oikeaan tarpeeseen vastaamista ja tuotannon virtausta on käytetty aikaisemmin erilaisissa sovelluksissa. Lean-käsitteen pohjana on Toyota Production System, joka oli syntynyt vaadittaessa kustannustehokasta tuotantoa niukin resurssein. Lean syntyi, kun yhdysvaltalaistutkijat kiinnostuivat Toyotan käyttämistä tavoista valmistaa monia erilaisia malleja tehokkaasti. Leania voidaan pitää vastakohtana massatuotannolle. Lean levisi kulovalkean tavoin läntisessä teollisuusmaailmassa, vaikka sitä ei välttämättä edes kokonaisuudessa sovellettu. Leanista eroteltiin selkeitä työkaluja, joilla yritykset pääsivät kehittämään toimintaansa ja tehostamaan prosesseja. Työkalut otettiin innokkaasti käyttöön valmistuksessa ja niille kehitettiin myös muita sovelluskohteita. Leanin perimmäinen filosofia jäi usein huomiotta, eivätkä kaikki saaneet odotettuja tuloksia. 2000-lukuun mennessä leanin periaatteet oli tutkittu jo läpikotaisin. Ymmärrettiin leanin implementoinnin koskeneen koko organisaatiota, jotta sen periaatteita voitiin toteuttaa tehokkaasti. Lean on kuitenkin tähän päivään mennessä yhä hieman vieras asia sisältönsä puolesta vaikka termi alkaa olla tuttu jo kaikille monilla eri aloilla. Leanin tutkimus jatkuu ja sille löydetään yhä uusia sovelluskohteita, osin ratsastetaan termin maineella, osin ymmärretään oikein virtaustehokkuuden merkitys asiakkaan palvelemisessa.

Kandidaatintyössä esitellään sulasuolareaktorien historian lisäksi lyhyesti reaktorityypin toimintaperiaate ja sulasuolareaktoritutkimuksen nykytilanne. Kandidaatintyöstä käy ilmi, että Oak Ridgen kansallinen laboratorio ORNL oli merkittävä tekijä sulasuolareaktoritutkimuksessa 1940-luvun lopulta aina 1980-luvun alkuun. Ainoat rakennetut sulasuolatekniikkaa käyttävät reaktorit olivat ORNL:n kehittämiä. Oak Ridgen kansallisen laboratorion lopetettua sulasuolatekniikan tutkimusohjelmansa, laantui sulasuolareaktoritutkimus pitkäksi aikaa. 2000-luvun alussa kiinnostus tekniikkaa kohtaan virkosi ja kirjoitushetkellä sulasuolareaktoreita kehitetään useissa tutkimusohjelmissa.

Dokumenttien, valokuvien, videon ja äänen digitoinnin rinnalle on syntynyt tarve digitoida kohteita kolmiulotteisesti. Kolmiulotteinen digitointi asettaa digitoinnille uusia haasteita, sillä kohteista on kerättävissä hyvin paljon dataa. Digitointia varten tarvitaan siis prosessi jossa määritellään mitä kohteesta tulee digitoida ja miten tämä tehdään, jotta työ pystytään tekemään järkevässä ajassa järkevin kustannuksin. Työssä tutkittiin kirjallisuustutkimuksen ja kolmen digitointikohteen kautta miten prosessi tulisi muodostaa. Lopputuloksena muotoutui prosessimalli, jossa vaiheittain toteutetaan erilaisten työryhmien kanssa digitointisuunnitelma, laitevalinnat sekä digitointityö. Prosessin avulla digitointihankkeen suunnittelu helpottuu ja kustannusten sekä projektin etenemisen esittely asiakkaalle on yksinkertaista. Documents, photographs, sound and video have been digitized for nearly two decades now, and the need to digitize varying objects in three dimensions has been developed. Three-dimensional digitization presents new challenges to the digitization processes. Targets contain a very large amount of data. Because of this a process to determine what and how to digitize is needed. The process needs to determine how the task in each project can be accomplished in a reasonable amount of time and effort. In this thesis, the problem was approached with literature study and case studies of three different digitization cases. As a result a process model for digitization planning was created, where digitization plan, equipment and digitization project will be defined in stages. With the model it will be simpler to evaluate the costs of the digitization project and easier to present the project to the customer.

Gadget-laitteet ovat nousseet merkittäväksi osaksi koko yhteiskuntaamme. Niistä on kuitenkin kirjoitettu vain vähän kattavia tutkimuksia laajemmassa mittakaavassa. Tämän työn tavoitteena on tutkia gadget-laitteiden historiaa, nykytilannetta, tulevaisuutta, sekä itse gadget-termin alkuperää ja merkitystä. Työn aluksi selvitetään termin merkitys, ja tämän pohjalta kuvataan laitteiden historiaa 1950-luvulta alkaen, aina nykypäivään ja lähitulevaisuuteen saakka. Gadgets have become an important element of our whole society. Still, there haven’t been many comprehensive studies done on them in a large scale. The goal of this thesis, is to study the history, present day and future of gadgets, and the origin and definition of the gadget term. The definition of the term is made at the start of the thesis and based on this, the history of gadgets is presented from the 1950s all the way to the modern day and the near future.

Android-ekosysteemi on erilaisille älylaitteille kehitetty avoimeen lähdekoodiin pohjautuva ekosysteemi, joka on rakennettu Linux -järjestelmäytimen ympärille. Se julkaistiin vuonna 2007, jonka jälkeen sitä on päivitetty säännöllisesti, ja se on laajentunut älypuhelimista muun muassa älykelloihin ja Internet of Things -laitteisiin. Vuonna 2017 se oli myydyin käyttöliittymä sekä älypuhelimien että taulutietokoneiden käyttöjärjestelmänä. Tässä työssä sille luotiin neljä erilaista tulevaisuudenskenaariota käyttäen yhdistettyä skenaariomenetelmää. Ensimmäisessä skenaariossa Android jatkaa nykyisellään markkinajohtajana. Toisessa skenaariossa Google korvaa Android-ekosysteemin toisella ekosysteemillä. Kolmannessa skenaariossa Google lopettaa Android-ekosysteemin tukemisen. Neljännessä skenaariossa Android-ekosysteemi kasvaa yleiskäyttöjärjestelmäksi. The Android ecosystem is an open-source ecosystem developed for various smart devices built around the Linux-kernel. It was released in 2007, after which it has been updated regularly, and has expanded from smartphones to smartwatches and Internet of Things devices, for example. In 2017, it was best-selling operating system, both smartphones and tablet PCs. In this work, four different future scenarios were created using the combined scenario method. In the first scenario, Android continues to be the market leader. In the second scenario, Google replaces the Android ecosystem with another ecosystem. In the third scenario, Google stops supporting the Android ecosystem. In the fourth scenario, the Android ecosystem is growing into a universal operating system.

Tässä työssä selvitetään, miten Euroopan Unionin päästökauppajärjestelmä on toiminut sen alusta vuodesta 2005 sen nykytilaan vuonna 2014. Erityisesti huomiota kiinnitetään päästöoikeuksien hintakehitykseen sekä käyttämättömien päästöoikeuksien kertymiseen. Työssä havaitaan, että ylimääräiset jaetut päästöoikeudet ovat aiheuttaneet päästöoikeuksien hinnan laskemista. Liian matalan hinnan seurauksena päästökauppa ei kannusta yrityksiä tekemään investointeja vihreään teknologiaan, vaikka se on yksi päästökauppajärjestelmän päätarkoitus YK:n ilmastosopimuksen täyttymisen varmistamisen ohella. Suurin syy käyttämättömien päästöoikeuksien kertymiseen on vuoden 2008 talouskriisi. Tätä ongelmaa korjataan väliaikaisesti siirtämällä päästöoikeuksia myöhemmin jaettavaksi. Lisää ratkaisuja odotetaan neljännelle päästökauppakaudelle. In this thesis the progress of the European Union emission trading system is investigated from the beginning in year 2005 to the current state in year 2014. Special attention is paid to the price development of the emission allowances and accumulation of the unused al-lowances. In this work it is concluded that the allocated allowances that are unused have caused decrease in the price of the emission allowances. As a result of too low emission allowance prices the emission trading system does not encourage the companies in the system to make investments in green technology even though it is one of the main pur-poses of the system alongside securing the UNFCCC goals. The main event that led to surplus of the allowances is the economic crisis of 2008. This problem is being fixed by taking some of the not yet allocated allowances out of the system to be allocated later. More solutions are expected of the fourth emission trading period.