Advanced search in Research products
Research products
arrow_drop_down
Searching FieldsTerms
Any field
arrow_drop_down
includes
arrow_drop_down
Include:
The following results are related to Digital Humanities and Cultural Heritage. Are you interested to view more results? Visit OpenAIRE - Explore.
14 Research products, page 2 of 2

  • Digital Humanities and Cultural Heritage
  • Other research products
  • FI
  • Finnish
  • Theseus
  • Digital Humanities and Cultural Heritage

10
arrow_drop_down
Relevance
arrow_drop_down
  • Open Access Finnish
    Authors: 
    Petkun, Svetlana;
    Country: Finland

    Taiteellinen toimintani liittyy suoraan digitaaliseen ja maalaustaiteeseen. Tutkin digitaalisen kuvantamisen ja maalauksen suhdetta. Maalaan öljymaalauksia pikseliteknikkalla. Tarkastelen jokaisen pikselin väritaustaa ja siirrän tietokoneen kuvan fyysiseen muotoon kankaalle. Haluan näyttää maalaustaidetta uudelta puolelta. Päätin selvittää, miten teknologiat on vaikuttanut tekijän taiteelliseen työskentelyyni ja mitä muutoksia taiteessa on tapahtunut. Uusien, nykyaikaisten teknologioiden nopean kasvun ja kehityksen vuoksi on tapahtunut jyrkkiä muutoksia kaikilla ihmisen toiminnan osa-alueilla, jotka puolestaan ovat vaikuttaneet koko ihmiskunnan ympäristöön. Tekniikan kehitys koski taiteellista ympäristöä, minkä seurauksena syntyi yksi uusista taiteen ilmiöistä - digitaalinen taide. My artistic activities are directly related to digital and painting art. I’m researching the relationship between digital imaging and painting. I paint oil paintings with a pixel technician. I look at the color background of each pixel and transfer the computer image to a physical format on a canvas. I want to show the new side of painting. I decided to find out how technologies have affected the author’s artistic work and what changes have taken place in the art. Due to the rapid growth and development of new, modern technologies, there have been drastic changes in all aspects of human activity, which in turn have affected the entire human environment. The development of technology concerned the artistic environment, resulting in one of the new artistic phenomena - digital art.

  • Open Access Finnish
    Authors: 
    Mölsä, Henna;
    Publisher: Mikkelin ammattikorkeakoulu
    Country: Finland

    Opinnäytetyön tavoitteena oli testata ontologisointia ja kuvata tämä prosessi. Tapauskohteeksi valittiin Astuvansalmen kallio ja sen kalliomaalaukset. Ontologisointi koski koko kalliota ja sen ympäristöä – ei ainoastaan kallion kalliomaalauksia. Ontologisointi toteutettiin aineistolähtöisesti ja vahvan semantiikan ontologisointiin pohjautuen CIDOC CRM –mallin avulla. Pääpaino tekemisessä oli oppimisessa tutkimusmenetelmien pohjautuessa reflektiiviseen oppimiseen ja dialogiin. Aiheen toimeksiantajana toimi Mikkelin ammattikorkeakoulun Viva3-hanke. Prosessi koostui aloitus- ja määrittelyvaiheesta, toteutusvaiheesta ja arviointivaiheesta. Toteutusvaihe sisälsi aineiston kartoituksen, kuvien ja kuva-aiheiden kartoituksen, ontologisten suhteiden miettimisen tulkintoihin, kuvailuun, käsitemallinnukseen ja CIDOC CRM:ään liittyen sekä metatietoskeeman mallinnuksen. Ontologisointiprosessi dokumentointiin ja työvaiheet kuvattiin sanallisesti sekä hyödyntäen toimintamalleja ja kaaviota. Ontologisoinnissa mukana oleminen kehitti omaa asiantuntemusta eli oppimista tapahtui sekä ontologisointiin että kalliokuviin liittyen. Yhteistyö eri asiantuntijatahojen kanssa oli antoisaa. Omalta osaltani pääsin tavoitteisiini, vaikka hankkeen osalta toiminnallisen prototyypin tekeminen ja testaus jäi tekemättä. Metatietoskeeman osalta päästiin välivaiheeseen, CIDOC CRM –laajennusehdotus tehtiin ja moniperiytyvyyden osalta luotiin ontologiadokumentti. Ontologisointiprosessin kuvaus antaa tietoa simerkinomaisesti kuinka aineistolähtöinen vahvan semantiikan ontologisointi voi tapahtua ja mitä haasteita tällaiseen ontologisointiin liittyy. Tätä tietoa on mahdollista hyödyntää Mikkelin ammattikorkeakoulussa niin sähköisten palvelujen kehittämisessä kuin koulutuksen järjestämisessä. Tieto on sovellettavissa paikallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisesti kulttuuriaineiston ontologisointiprosesseissa. The purpose of this master’s thesis was to test ntologization and describe this process. The main object was to learn how ontologization proceeded and what challenges there were. In this case, ontologization based on strong semantics and the CIDOC CRM model and the point of view was material-oriented. The target was Astuvansalmi rock art site, the best known Finnish rock paintings site situated in Eastern Finland, Ristiina. The subject was assigned by the Viva3 project of Mikkeli University of Applied Sciences. In general, ontologization process consisted of definition, execution and evaluation stages. More specifically, the execution stage included the search and investigation of materials, rock paintings and the subject matters of rock paintings. The execution also included the discovery of ontological relations, a concept model and a metadata schema. The ontologization process was documented and the stages of the work were described both in writing and with the use of function models and a figure. The learning process developed my own expertise both in the field of ontologization and also in rock paintings. Especially cooperation with different experts was nteresting. On my behalf, I reached my goals, although all goals of the project were not reached. A functional prototype was not made and tested. The metadata schema reached only an intermediate stage but the CIDOC CRM extension proposal and ontology document were made. The description of the ontologization process gave example type information on carrying out materialbased ontologization with strong semantics. This information can be used in the development of electronic services of Mikkeli University of Applied Sciences and also for education purposes. In principle, this information can be applied locally, nationally and also internationally in ontologization processes in the field of cultural heritage.

  • Other research product . 2015
    Open Access Finnish
    Authors: 
    Alatalo, Jyry;
    Publisher: Metropolia Ammattikorkeakoulu
    Country: Finland

    Tämän insinöörityön tavoitteena on koota yhteen sähköauton historia rajattuna suurelta osin 1800- ja 1900-lukuihin. Työ kuvaa myös kehityksen eri vaiheita sekä nykypäivän edullisemman luokan sähköautoja. Tämä insinöörityö on tehty tilauksesta autosähkötekniikan lehtori Vesa Linja-aholle hänen kiinnostuksestaan aiheeseen. Sähköauton historiasta ei tämän insinöörityön tekemisen ajankohtana ollut saatavissa laajempaa tietoa suomen kielellä eikä myöskään sähköauton historiasta Suomesta. Tämä insinöörityö on tiivistetty kokonaisuus sähköauton historiasta ympäri maailman, vaikka pääpaino onkin Amerikan Yhdysvalloissa. Insinöörityö on sisällöltään jakautunut sähköauton eri vaiheisiin, 1800-, 1900–2000-lukuihin. Työssä käsitellään myös lyhyesti sähköauton uutisointia ja historiaa Suomessa, sotien vaikutuksia kehitykseen, akkutekniikkaa sekä lopuksi laajemmin sähköauton katoamista 2000-luvun alussa ja nykypäivän sähköautoja. Tässä opinnäytetyössä kerrotaan, minkälainen sähköauton taival on ollut 1800-luvulta aina 2000-luvulle saakka ja mitä vaikeuksia kehityksen aikana on koettu. The aim of this thesis was to collect the valid information of electric car history and its development all together in Finnish. The aim was also to touch upon a bit different stages of development, and today's lower-end electric cars. This final project was assigned by Vesa Linja-aho, Senior Lecturer of Automotive Electronics at Helsinki Metropolia University of Applied Sciences. The history of the electric car had not been available for more extensive use in Finnish language, nor the history of the electric car in Finland at the time this thesis was created. This thesis summarizes the whole history of the electric car worldwide, although the main focus is on the United States of America. The content of this thesis deals with different phases of the electric car, the 19th century and to 20th and to 21st centuries. The study also addresses briefly the electric car news and the history in Finland, the influences of the wars and the development of battery tech-nology, and finally, the disappearance of the electric car in the early 2000s and today's electric vehicles. This thesis describes the journey of electric cars from the 19th century until the 20th century and what difficulties they had to overcome to achieve their position nowadays.

  • Open Access Finnish
    Authors: 
    Laakkonen, Lotta;
    Publisher: Metropolia Ammattikorkeakoulu
    Country: Finland

    Opinnäytetyö on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun ylläpitämän Hoitotyön koulutuksen museon opinnäytetyöprojektia, jossa pyritään esittelemään erilaisia mielenkiintoisia sairaanhoidon historiaan liittyviä tekijöitä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata keskosten sairaalasiirtojen ja niissä käytetyn välineistön historiaa ja kehitystä Suomen 100-vuotisen historian aikana. Tavoitteena on lisätä ammattilaisten ja hoitoalan opiskelijoiden tietoisuutta keskosten sairaanhoidon historiasta ja tuoda elävyyttä uuden suunnitteilla oleva Terveysalojen koulutuksenmuseoon kuuluvan näyttelyn välineistölle Metropolian Myllypuron kampuksella. Tutkimusmenetelmänä sovellettiin narratiivista kirjallisuuskatsausta. Opinnäytetyön aineisto koostui ammattilehtien artikkeleista, hoitosuosituksista, oppikirjoista ja elämäkerroista viimeisen sadan vuoden ajalta. Aineistosta saadut tulokset analysoitiin historiallisella sisällönanalyysilla. Keskosten sairaalasiirrot ovat olleet jatkuvassa murroksessa koko itsenäisyyden ajan. Vielä vuonna 1917 kaikki synnytykset ja vastasyntyneet hoidettiin kotona. Keskosena syntyi noin 10 % vastasyntyneistä. Keskosten kuolleisuus oli suurta eikä heidän hoitonsa poikennut mitenkään muiden vastasyntyneiden hoidosta. Suomessa sairaalapaikkoja keskosille oli ainoastaan Helsingin Lastenlinnassa. 1940-luvulla keskosten sairaalasiirtoja varten kehitettiin erityinen puinen keskosen kuljetuslaatikko, joka auttoi ylläpitämään keskosten ruumiinlämpöä siirron aikana. Suurin osa keskosten siirroista tapahtui edelleen synnytyslaitokselta kotiin, sillä keskosten sairaalapaikkoja ei ollut kuin 150 koko Suomessa. Siirrot toteutti aina kätilö. Sotien jälkeen Lastenlinnaan saatiin ensimmäisen keskoskaappi. Nykyisin lähes kaikki synnytykset hoidetaan sairaalaoloissa ja riskiraskaudet pyritään keskittämään yliopistotasoisiin sairaaloihin keskosten parhaan hoidon turvaamiseksi heti syntymän hetkestä lähtien. Suurin osa siirroista tapahtuu yliopistosairaaloista jatkohoitoon alueellisiin keskussairaaloihin keskosen voinnin ollessa vakaa. Keskonen siirretään ambulanssikuljetuksella kuljetuskehdossa, joka ylläpitää keskosten lämpötaloutta ja huolehtii riittävästä hapetuksesta. Mukana siirroissa on kätilö tai lastensairaanhoitaja sekä akuuteissa siirroissa lisäksi pediatri tai neonatologi. Keskosten kuolleisuus on Suomessa maailman pienimpiä. This thesis is part of Metropolia University of Applied Sciences’ Museum of Nursing thesis project, whose purpose is to introduce different aspects in history of nursing. The intention of said thesis is to present history and development of hospital transfers of preterm infants and the equipment used during the independency of Finland. The aim is to increase awareness among professionals and students about the history of premature babies and enliven the content of new Exhibition of Health Sector in Museum of Nursing located in Myllypuro campus. The research is based on narrative literature review. The material covered articles from different special journals, nursing guidelines, schoolbooks and biographies from the century of independency. The found material was analyzed using historical content analysis. Hospital transfers of premature infants has been on continuous development during the last century. In 1917 all infants were delivered and nursed at home. Ten per cent of newborn babies were preterm. Their care didn’t differ from full-term newborn care so the majority didn’t survive. A special wooden transit case was invented in the ‘40s to protect the preterm infant from hypothermia during the transfer. Most of the transfers were from the delivery ward to home because there was only a possibility for 150 preterm infants to receive hospital care in Finland at the time. Midwives were the professionals in hospital transfers. After the Continuation War in ‘40s the children’s hospital Lastenlinna got the first incubator in Finland. Nowadays all infants are delivered in the delivery ward in the hospitals. The complicated pregnancies are centralized to University Hospitals to guarantee the best care for preterm infants. Hospital transfers are operated in a special incubator which maintains newborn’s body temperature and eases respiration. A midwife or nurse always assists the transfer and in an emergency there will be a pediatrician or a neonatologist to take care of the preterm infant during the transfer.

Advanced search in Research products
Research products
arrow_drop_down
Searching FieldsTerms
Any field
arrow_drop_down
includes
arrow_drop_down
Include:
The following results are related to Digital Humanities and Cultural Heritage. Are you interested to view more results? Visit OpenAIRE - Explore.
14 Research products, page 2 of 2
  • Open Access Finnish
    Authors: 
    Petkun, Svetlana;
    Country: Finland

    Taiteellinen toimintani liittyy suoraan digitaaliseen ja maalaustaiteeseen. Tutkin digitaalisen kuvantamisen ja maalauksen suhdetta. Maalaan öljymaalauksia pikseliteknikkalla. Tarkastelen jokaisen pikselin väritaustaa ja siirrän tietokoneen kuvan fyysiseen muotoon kankaalle. Haluan näyttää maalaustaidetta uudelta puolelta. Päätin selvittää, miten teknologiat on vaikuttanut tekijän taiteelliseen työskentelyyni ja mitä muutoksia taiteessa on tapahtunut. Uusien, nykyaikaisten teknologioiden nopean kasvun ja kehityksen vuoksi on tapahtunut jyrkkiä muutoksia kaikilla ihmisen toiminnan osa-alueilla, jotka puolestaan ovat vaikuttaneet koko ihmiskunnan ympäristöön. Tekniikan kehitys koski taiteellista ympäristöä, minkä seurauksena syntyi yksi uusista taiteen ilmiöistä - digitaalinen taide. My artistic activities are directly related to digital and painting art. I’m researching the relationship between digital imaging and painting. I paint oil paintings with a pixel technician. I look at the color background of each pixel and transfer the computer image to a physical format on a canvas. I want to show the new side of painting. I decided to find out how technologies have affected the author’s artistic work and what changes have taken place in the art. Due to the rapid growth and development of new, modern technologies, there have been drastic changes in all aspects of human activity, which in turn have affected the entire human environment. The development of technology concerned the artistic environment, resulting in one of the new artistic phenomena - digital art.

  • Open Access Finnish
    Authors: 
    Mölsä, Henna;
    Publisher: Mikkelin ammattikorkeakoulu
    Country: Finland

    Opinnäytetyön tavoitteena oli testata ontologisointia ja kuvata tämä prosessi. Tapauskohteeksi valittiin Astuvansalmen kallio ja sen kalliomaalaukset. Ontologisointi koski koko kalliota ja sen ympäristöä – ei ainoastaan kallion kalliomaalauksia. Ontologisointi toteutettiin aineistolähtöisesti ja vahvan semantiikan ontologisointiin pohjautuen CIDOC CRM –mallin avulla. Pääpaino tekemisessä oli oppimisessa tutkimusmenetelmien pohjautuessa reflektiiviseen oppimiseen ja dialogiin. Aiheen toimeksiantajana toimi Mikkelin ammattikorkeakoulun Viva3-hanke. Prosessi koostui aloitus- ja määrittelyvaiheesta, toteutusvaiheesta ja arviointivaiheesta. Toteutusvaihe sisälsi aineiston kartoituksen, kuvien ja kuva-aiheiden kartoituksen, ontologisten suhteiden miettimisen tulkintoihin, kuvailuun, käsitemallinnukseen ja CIDOC CRM:ään liittyen sekä metatietoskeeman mallinnuksen. Ontologisointiprosessi dokumentointiin ja työvaiheet kuvattiin sanallisesti sekä hyödyntäen toimintamalleja ja kaaviota. Ontologisoinnissa mukana oleminen kehitti omaa asiantuntemusta eli oppimista tapahtui sekä ontologisointiin että kalliokuviin liittyen. Yhteistyö eri asiantuntijatahojen kanssa oli antoisaa. Omalta osaltani pääsin tavoitteisiini, vaikka hankkeen osalta toiminnallisen prototyypin tekeminen ja testaus jäi tekemättä. Metatietoskeeman osalta päästiin välivaiheeseen, CIDOC CRM –laajennusehdotus tehtiin ja moniperiytyvyyden osalta luotiin ontologiadokumentti. Ontologisointiprosessin kuvaus antaa tietoa simerkinomaisesti kuinka aineistolähtöinen vahvan semantiikan ontologisointi voi tapahtua ja mitä haasteita tällaiseen ontologisointiin liittyy. Tätä tietoa on mahdollista hyödyntää Mikkelin ammattikorkeakoulussa niin sähköisten palvelujen kehittämisessä kuin koulutuksen järjestämisessä. Tieto on sovellettavissa paikallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisesti kulttuuriaineiston ontologisointiprosesseissa. The purpose of this master’s thesis was to test ntologization and describe this process. The main object was to learn how ontologization proceeded and what challenges there were. In this case, ontologization based on strong semantics and the CIDOC CRM model and the point of view was material-oriented. The target was Astuvansalmi rock art site, the best known Finnish rock paintings site situated in Eastern Finland, Ristiina. The subject was assigned by the Viva3 project of Mikkeli University of Applied Sciences. In general, ontologization process consisted of definition, execution and evaluation stages. More specifically, the execution stage included the search and investigation of materials, rock paintings and the subject matters of rock paintings. The execution also included the discovery of ontological relations, a concept model and a metadata schema. The ontologization process was documented and the stages of the work were described both in writing and with the use of function models and a figure. The learning process developed my own expertise both in the field of ontologization and also in rock paintings. Especially cooperation with different experts was nteresting. On my behalf, I reached my goals, although all goals of the project were not reached. A functional prototype was not made and tested. The metadata schema reached only an intermediate stage but the CIDOC CRM extension proposal and ontology document were made. The description of the ontologization process gave example type information on carrying out materialbased ontologization with strong semantics. This information can be used in the development of electronic services of Mikkeli University of Applied Sciences and also for education purposes. In principle, this information can be applied locally, nationally and also internationally in ontologization processes in the field of cultural heritage.

  • Other research product . 2015
    Open Access Finnish
    Authors: 
    Alatalo, Jyry;
    Publisher: Metropolia Ammattikorkeakoulu
    Country: Finland

    Tämän insinöörityön tavoitteena on koota yhteen sähköauton historia rajattuna suurelta osin 1800- ja 1900-lukuihin. Työ kuvaa myös kehityksen eri vaiheita sekä nykypäivän edullisemman luokan sähköautoja. Tämä insinöörityö on tehty tilauksesta autosähkötekniikan lehtori Vesa Linja-aholle hänen kiinnostuksestaan aiheeseen. Sähköauton historiasta ei tämän insinöörityön tekemisen ajankohtana ollut saatavissa laajempaa tietoa suomen kielellä eikä myöskään sähköauton historiasta Suomesta. Tämä insinöörityö on tiivistetty kokonaisuus sähköauton historiasta ympäri maailman, vaikka pääpaino onkin Amerikan Yhdysvalloissa. Insinöörityö on sisällöltään jakautunut sähköauton eri vaiheisiin, 1800-, 1900–2000-lukuihin. Työssä käsitellään myös lyhyesti sähköauton uutisointia ja historiaa Suomessa, sotien vaikutuksia kehitykseen, akkutekniikkaa sekä lopuksi laajemmin sähköauton katoamista 2000-luvun alussa ja nykypäivän sähköautoja. Tässä opinnäytetyössä kerrotaan, minkälainen sähköauton taival on ollut 1800-luvulta aina 2000-luvulle saakka ja mitä vaikeuksia kehityksen aikana on koettu. The aim of this thesis was to collect the valid information of electric car history and its development all together in Finnish. The aim was also to touch upon a bit different stages of development, and today's lower-end electric cars. This final project was assigned by Vesa Linja-aho, Senior Lecturer of Automotive Electronics at Helsinki Metropolia University of Applied Sciences. The history of the electric car had not been available for more extensive use in Finnish language, nor the history of the electric car in Finland at the time this thesis was created. This thesis summarizes the whole history of the electric car worldwide, although the main focus is on the United States of America. The content of this thesis deals with different phases of the electric car, the 19th century and to 20th and to 21st centuries. The study also addresses briefly the electric car news and the history in Finland, the influences of the wars and the development of battery tech-nology, and finally, the disappearance of the electric car in the early 2000s and today's electric vehicles. This thesis describes the journey of electric cars from the 19th century until the 20th century and what difficulties they had to overcome to achieve their position nowadays.

  • Open Access Finnish
    Authors: 
    Laakkonen, Lotta;
    Publisher: Metropolia Ammattikorkeakoulu
    Country: Finland

    Opinnäytetyö on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun ylläpitämän Hoitotyön koulutuksen museon opinnäytetyöprojektia, jossa pyritään esittelemään erilaisia mielenkiintoisia sairaanhoidon historiaan liittyviä tekijöitä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata keskosten sairaalasiirtojen ja niissä käytetyn välineistön historiaa ja kehitystä Suomen 100-vuotisen historian aikana. Tavoitteena on lisätä ammattilaisten ja hoitoalan opiskelijoiden tietoisuutta keskosten sairaanhoidon historiasta ja tuoda elävyyttä uuden suunnitteilla oleva Terveysalojen koulutuksenmuseoon kuuluvan näyttelyn välineistölle Metropolian Myllypuron kampuksella. Tutkimusmenetelmänä sovellettiin narratiivista kirjallisuuskatsausta. Opinnäytetyön aineisto koostui ammattilehtien artikkeleista, hoitosuosituksista, oppikirjoista ja elämäkerroista viimeisen sadan vuoden ajalta. Aineistosta saadut tulokset analysoitiin historiallisella sisällönanalyysilla. Keskosten sairaalasiirrot ovat olleet jatkuvassa murroksessa koko itsenäisyyden ajan. Vielä vuonna 1917 kaikki synnytykset ja vastasyntyneet hoidettiin kotona. Keskosena syntyi noin 10 % vastasyntyneistä. Keskosten kuolleisuus oli suurta eikä heidän hoitonsa poikennut mitenkään muiden vastasyntyneiden hoidosta. Suomessa sairaalapaikkoja keskosille oli ainoastaan Helsingin Lastenlinnassa. 1940-luvulla keskosten sairaalasiirtoja varten kehitettiin erityinen puinen keskosen kuljetuslaatikko, joka auttoi ylläpitämään keskosten ruumiinlämpöä siirron aikana. Suurin osa keskosten siirroista tapahtui edelleen synnytyslaitokselta kotiin, sillä keskosten sairaalapaikkoja ei ollut kuin 150 koko Suomessa. Siirrot toteutti aina kätilö. Sotien jälkeen Lastenlinnaan saatiin ensimmäisen keskoskaappi. Nykyisin lähes kaikki synnytykset hoidetaan sairaalaoloissa ja riskiraskaudet pyritään keskittämään yliopistotasoisiin sairaaloihin keskosten parhaan hoidon turvaamiseksi heti syntymän hetkestä lähtien. Suurin osa siirroista tapahtuu yliopistosairaaloista jatkohoitoon alueellisiin keskussairaaloihin keskosen voinnin ollessa vakaa. Keskonen siirretään ambulanssikuljetuksella kuljetuskehdossa, joka ylläpitää keskosten lämpötaloutta ja huolehtii riittävästä hapetuksesta. Mukana siirroissa on kätilö tai lastensairaanhoitaja sekä akuuteissa siirroissa lisäksi pediatri tai neonatologi. Keskosten kuolleisuus on Suomessa maailman pienimpiä. This thesis is part of Metropolia University of Applied Sciences’ Museum of Nursing thesis project, whose purpose is to introduce different aspects in history of nursing. The intention of said thesis is to present history and development of hospital transfers of preterm infants and the equipment used during the independency of Finland. The aim is to increase awareness among professionals and students about the history of premature babies and enliven the content of new Exhibition of Health Sector in Museum of Nursing located in Myllypuro campus. The research is based on narrative literature review. The material covered articles from different special journals, nursing guidelines, schoolbooks and biographies from the century of independency. The found material was analyzed using historical content analysis. Hospital transfers of premature infants has been on continuous development during the last century. In 1917 all infants were delivered and nursed at home. Ten per cent of newborn babies were preterm. Their care didn’t differ from full-term newborn care so the majority didn’t survive. A special wooden transit case was invented in the ‘40s to protect the preterm infant from hypothermia during the transfer. Most of the transfers were from the delivery ward to home because there was only a possibility for 150 preterm infants to receive hospital care in Finland at the time. Midwives were the professionals in hospital transfers. After the Continuation War in ‘40s the children’s hospital Lastenlinna got the first incubator in Finland. Nowadays all infants are delivered in the delivery ward in the hospitals. The complicated pregnancies are centralized to University Hospitals to guarantee the best care for preterm infants. Hospital transfers are operated in a special incubator which maintains newborn’s body temperature and eases respiration. A midwife or nurse always assists the transfer and in an emergency there will be a pediatrician or a neonatologist to take care of the preterm infant during the transfer.