• Digital Humanities and Cultural Heritage
• Other research productsclose
• 2014-2023close
• FI close
• Finnish close
• Theseus close
• Digital Humanities and Cultural Heritage close

Uudet teknologiat otetaan vastaan usein tunneperäisesti, toiset ovat kiinnostuneita, toiset epäilevät. Uudet keksinnöt ja teknologiat oikein käytettyinä avaavat meille uuden maailman, tehostavat toimintoja, lisäävät luovuutta ja mahdollistavat asioita. Tämän työn tilaajat olivat sovelluskehitysyhteisö Viastar ja kulttuurialan toimija Carnivale. Tilaajia kiinnostavat uudet teknologiat kulttuuriperinnön sovelluksissa ja hankkeissa. Tämä kehittämistyö tutki ja tarkasteli, miten voimme paremmin hyödyntää uusia teknologioita sukututkimuksen apuna. Työssä tutkittiin, miten voimme yhdistää perinteisen ja DNA-analyysiin pohjautuvan sukututkimuksen. Tässä työssä käytiin myös läpi muita uusia teknologioita, joita voidaan hyödyntää sukuhistorian ja kulttuuriperinnön tallennuksessa, tutkimuksessa sekä myös yleisemmin kulttuurituotantojen tukena. Kehittämistyötä tehtiin tutkimalla ja kokeilemalla uusia teknologioita sekä käymällä läpi laajasti opinnäytetyön tekijän sukuun liittyviä sukututkimuksia ja niiden kautta esiin tullutta kulttuuriperintöä, vanhoja kuvia, karttoja ja paikkoja. Geneettisen sukututkimuksen avulla tutkittiin isä- ja äitilinjoja eri tekniikoilla ja jäljitettiin eri sukujen kulkureittejä menneiden vuosisatojen aikoina. Tässä opinnäytetyössä analysoitiin tekijän omasta suvusta teetettyjen DNA-testien tuloksia ja osoitettiin, miten ne toimivat käytännössä sukututkimuksen välineinä. Tässä työssä käsiteltyjä muita kulttuurituotannon tekniikoita olivat drone-kuvaus, lidar-kuvaus, virtuaali- ja lisätty todellisuus. Tutkimusmenetelminä käytettiin aineistotutkimusta, DNA-testejä, havainnointia, haastattelua ja kenttätyötä kokeilemalla käytännössä erilaisissä ympäristöissä uusia teknisiä välineitä. Työn tuloksina todettiin, että uudet tekniikat toimivat sukututkimuksessa ja kulttuuriperinnön tallentamisessa erittäin hyvin. Uudet tekniikat avaavat uusia sisältöjä ja osallistavat kulttuurin tuottajan sekä kuluttajan tuotantoihin syvällisesti. Toimenpide-ehdotuksena esitettiin, että sukututkimuksessa ja kulttuurituotannoissa otettaisiin rohkeasti uusia tekniikoita laajasti käyttöön toiminnan parantamiseksi ja tehostamiseksi. New technologies are often embraced emotionally: others show interest and others doubt. It is a fact that new inventions and technologies, when used properly, open up new worlds for us, streamline operations, increase creativity and enable things. This thesis was commissioned by the application development company Viastar and the cultural sector enterprise Carnivale. Both commissioners are interested in new technologies on cultural heritage applications and projects. The objective of this study was to explore and examine how new technologies can better be utilized in genealogy. The study explored how to combine traditional and genetic genealogy research. It also reviewed some other new innovative technologies that can be used on cultural heritage research and in cultural productions. The study was carried out by exploring and experimenting new technologies and going through extensive genealogy and cultural heritage materials, old images, maps, and places that have emerged through genealogy research. In terms of genetic genealogy, lineages have been studied using different DNA techniques and the pathways of different genera have been traced over the past centuries. The study analyzed the DNA research results from the author's own lineage and show how they work in practice as a tool for genealogy. Other cultural production techniques covered in this study include drone imaging, lidar imaging, as well as virtual and augmented reality. The research methods used were document analysis, observation, interview and fieldwork by experimenting new technical tools in different environments. The results indicate that the new technologies work very well in genealogy and in saving cultural heritage. New technologies open up new content and deeply involve producers, researchers and cultural consumers in productions. The thesis proposes that genealogists and cultural sector make widespread use of new technologies to improve and increase their efficiency.

The concept of identity has been ever-present since humans have been living in societies. People have identified themselves with their work, their families, their church, or religion as well as with their Nation or state. All of these identities that people have adopted throughout time have had various impacts on how those people have seen and understood themselves as well as how they have orga nized themselves and acted. As such an influential concept it has been of particular interest to many artists, which have explored it in their own artworks and have also analyzed and re searched it as well. This research relies on the findings and works that have come before, such as Bachelor’s and Master’s Theses, research papers, lectures, ex pert interviews, articles, books as well as on artworks that are informative and relevant to the topic of Identity. The aim of the thesis is to contribute to the awareness of the impact of Identity, show its importance in the field of arts and explain how the author is playing with identity as an artist and a storyteller and to open a semiotic and symbolic discus sion of the author’s artistic work. The findings show the complexities of human identities and how particular indi viduals have creatively formed and shaped their identities in order to serve them. As our identities are constantly in the process of change, and while we continue to ask who we are, we should not forget who is it that we want to become.

Taiteellinen toimintani liittyy suoraan digitaaliseen ja maalaustaiteeseen. Tutkin digitaalisen kuvantamisen ja maalauksen suhdetta. Maalaan öljymaalauksia pikseliteknikkalla. Tarkastelen jokaisen pikselin väritaustaa ja siirrän tietokoneen kuvan fyysiseen muotoon kankaalle. Haluan näyttää maalaustaidetta uudelta puolelta. Päätin selvittää, miten teknologiat on vaikuttanut tekijän taiteelliseen työskentelyyni ja mitä muutoksia taiteessa on tapahtunut. Uusien, nykyaikaisten teknologioiden nopean kasvun ja kehityksen vuoksi on tapahtunut jyrkkiä muutoksia kaikilla ihmisen toiminnan osa-alueilla, jotka puolestaan ovat vaikuttaneet koko ihmiskunnan ympäristöön. Tekniikan kehitys koski taiteellista ympäristöä, minkä seurauksena syntyi yksi uusista taiteen ilmiöistä - digitaalinen taide. My artistic activities are directly related to digital and painting art. I’m researching the relationship between digital imaging and painting. I paint oil paintings with a pixel technician. I look at the color background of each pixel and transfer the computer image to a physical format on a canvas. I want to show the new side of painting. I decided to find out how technologies have affected the author’s artistic work and what changes have taken place in the art. Due to the rapid growth and development of new, modern technologies, there have been drastic changes in all aspects of human activity, which in turn have affected the entire human environment. The development of technology concerned the artistic environment, resulting in one of the new artistic phenomena - digital art.

Tämä opinnäytetyö käsittelee Arkeologin arvoitus! -esityksen nukkeja. Arkeologin arvoitus! oli Meriryhmä-teatterikollektiivin vuonna 2020 tuottama nukketeatteriesitys. Esityksen muoto oli yhdistelmä nukketeatteria ja näyttelijäntyötä. Tämä opinnäytetyö kuvaa esityksen ja nukkien suunnittelun lähtökohtia ja itse rakennusprosessia. Painotus on nukkien visuaalisessa suunnittelussa ja toteutuksessa. Työn lopussa arvioidaan nukkeja osana valmista esitystä. Lisäksi pohditaan, millä tavoin nukkehahmoja voisi kehittää tulevaisuutta varten. Opinnäytetyö perustuu pitkälti kirjoittajan omaan kuvaukseen nukkien suunnittelu- ja rakennusprosessista. Työssä hyödynnetään lisäksi muita aihepiiriin liittyviä ja sitä sivuavia lähteitä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarjota inspiraatiota ja ideoita nukenrakennuksesta kiinnostuneille harrastajille sekä aloitteleville ammattilaisille. Yhtä lailla tämä työ on suunnattu museoalan ammattilaisille, arkeologeille ja historian harrastajille tarjoamaan välineitä historian popularisointiin ja elämyksellisyyteen.

The purpose of this thesis was to critically analyze the ways of how issues related to Instagram are explored in contemporary painting. By reviewing paintings addressing various phenomena related to Instagram, a theoretical framework for Instagram-related contemporary paintings was achieved. By discussing the recent works of contemporary painters like Jen Mann, Mauro C. Martinez and Emma Ainala, it was reviewed how artists have tackled phenomena that Instagram culture has birthed in the recent years. By using various articles and literary sources as a basis, themes like censorship, performativity in social media, and the relationship between identity and an online presence, are discussed. It was found that there exist common factors in the paintings addressing these themes, like strenuous attention to detail, aesthetic beauty and a quality of something being slightly off. Included in this paper is also a report of the artistic part of this thesis, a series of paintings that depict Instagram Stories. While also touching on similar themes that were the topic of this research, the paintings concentrate on one’s presence in social media and the habits of contemporary visual communication, which platforms like Instagram enable.

Löytöretki omaan ilmaisuun on opinnäytetyö, jossa käsitellään henkilökohtaista suhdetta kuvataiteeseen ja taiteellista työskentelyä. Opinnäytetyössä käydään läpi kirjoittajan omaa historiaa materiaalisen taiteen tekemisen ja digitaalisten ohjelmistojen parissa. Lisäksi tarkastellaan omaa taiteellista tekemistä ja kehitystä sekä kuinka työskentely on siirtynyt itseohjatun oppimisen kautta yhä enemmän digitaalisten ohjelmien käyttöön. Erityisenä tarkastelun kohteena on edellä mainittu siirtymävaihe materiaalisesta taiteesta digitaaliseen. Työssä esitellään, millainen kokemus on tehdä materiaalista taidetta verrattuna digitaaliseen taiteeseen sekä ohjelmien käytön opiskelua ja oppimista. Nuoruuden innostuksen, kokeilujen ja harjoitusten jälkeen 3D-mallintaminen ja animaatioiden tekeminen ovat valikoituneet omimmaksi kuvallisen ilmaisun alaksi. Itseohjattu oppiminen on aina ollut keskeisellä sijalla opiskelussa. Aiheita käsitellään omien teosten, kokemusten, pohdintojen, kirjallisuuden ja opinnäytetöiden avulla. Tämän lisäksi esitellään tarkemmin 3D-mallintamista polygoni- ja skulptaus-menetelmää käyttäen. Opinnäytetyö on ollut merkittävä osa oppimisprosessia. Sen lopputulos ei ole myöskään yksiselitteinen, vaan joukko havaintoja, jotka edesauttavat kehitystä kuvataiteilijana.

Tässä opinnäytetyöni kirjallisessa osiossa tutkin perinteikkään ja digitaalisen taidemuodon välistä rajavyöhykettä. Koen, että näiden kahden ulottuvuuden välillä täytyy olla jokin harmaa vyöhyke. Tätä vyöhykettä lähden kirjallisessa opinnäytteessäni kartoittamaan. Opinnäytetyöni toimii psykologisena, henkilökohtaisena katsauksena itseeni ja suhteeseeni jatkuvasti muuttuvaa ympäristöä kohtaan. Tutkin alati kasvavaa teknologian määrää ihmiselämässä ja sen tuomaa vaikutusta yksilön mieleen. Hyödynsin saamiani ideoita muuan muassa tuhansia tunteja vietetystä ajasta videopelimaailmoissa sekä pelien graafisesta ulkoasusta. Kirjallinen osioni on ennen kaikkea työpäiväkirjamainen raportti fyysisen työni prosessista. Käyn läpi kaikkea materiaalista työvälineisiin ja hetkellisiin tunnetiloihin, ongelmiin ja onnistumisiin. Sain huomioida paljon uusia asioita työtä tehdessäni. En ollut aiemmin tottunut tämän kokoluokan projekteihin. Ihmisen kokoista hahmoa tehdessäni ajankäytön suhteen tuli opittua paljon. Mikä tärkeintä, projektini vilisi uusia oivalluksia, joita voi käyttää hyväksi jatkoa ajatellen.

Opinnäytetyö on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun ylläpitämän Hoitotyön koulutuksen museon opinnäytetyöprojektia, jossa pyritään esittelemään erilaisia mielenkiintoisia sairaanhoidon historiaan liittyviä tekijöitä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata keskosten sairaalasiirtojen ja niissä käytetyn välineistön historiaa ja kehitystä Suomen 100-vuotisen historian aikana. Tavoitteena on lisätä ammattilaisten ja hoitoalan opiskelijoiden tietoisuutta keskosten sairaanhoidon historiasta ja tuoda elävyyttä uuden suunnitteilla oleva Terveysalojen koulutuksenmuseoon kuuluvan näyttelyn välineistölle Metropolian Myllypuron kampuksella. Tutkimusmenetelmänä sovellettiin narratiivista kirjallisuuskatsausta. Opinnäytetyön aineisto koostui ammattilehtien artikkeleista, hoitosuosituksista, oppikirjoista ja elämäkerroista viimeisen sadan vuoden ajalta. Aineistosta saadut tulokset analysoitiin historiallisella sisällönanalyysilla. Keskosten sairaalasiirrot ovat olleet jatkuvassa murroksessa koko itsenäisyyden ajan. Vielä vuonna 1917 kaikki synnytykset ja vastasyntyneet hoidettiin kotona. Keskosena syntyi noin 10 % vastasyntyneistä. Keskosten kuolleisuus oli suurta eikä heidän hoitonsa poikennut mitenkään muiden vastasyntyneiden hoidosta. Suomessa sairaalapaikkoja keskosille oli ainoastaan Helsingin Lastenlinnassa. 1940-luvulla keskosten sairaalasiirtoja varten kehitettiin erityinen puinen keskosen kuljetuslaatikko, joka auttoi ylläpitämään keskosten ruumiinlämpöä siirron aikana. Suurin osa keskosten siirroista tapahtui edelleen synnytyslaitokselta kotiin, sillä keskosten sairaalapaikkoja ei ollut kuin 150 koko Suomessa. Siirrot toteutti aina kätilö. Sotien jälkeen Lastenlinnaan saatiin ensimmäisen keskoskaappi. Nykyisin lähes kaikki synnytykset hoidetaan sairaalaoloissa ja riskiraskaudet pyritään keskittämään yliopistotasoisiin sairaaloihin keskosten parhaan hoidon turvaamiseksi heti syntymän hetkestä lähtien. Suurin osa siirroista tapahtuu yliopistosairaaloista jatkohoitoon alueellisiin keskussairaaloihin keskosen voinnin ollessa vakaa. Keskonen siirretään ambulanssikuljetuksella kuljetuskehdossa, joka ylläpitää keskosten lämpötaloutta ja huolehtii riittävästä hapetuksesta. Mukana siirroissa on kätilö tai lastensairaanhoitaja sekä akuuteissa siirroissa lisäksi pediatri tai neonatologi. Keskosten kuolleisuus on Suomessa maailman pienimpiä. This thesis is part of Metropolia University of Applied Sciences’ Museum of Nursing thesis project, whose purpose is to introduce different aspects in history of nursing. The intention of said thesis is to present history and development of hospital transfers of preterm infants and the equipment used during the independency of Finland. The aim is to increase awareness among professionals and students about the history of premature babies and enliven the content of new Exhibition of Health Sector in Museum of Nursing located in Myllypuro campus. The research is based on narrative literature review. The material covered articles from different special journals, nursing guidelines, schoolbooks and biographies from the century of independency. The found material was analyzed using historical content analysis. Hospital transfers of premature infants has been on continuous development during the last century. In 1917 all infants were delivered and nursed at home. Ten per cent of newborn babies were preterm. Their care didn’t differ from full-term newborn care so the majority didn’t survive. A special wooden transit case was invented in the ‘40s to protect the preterm infant from hypothermia during the transfer. Most of the transfers were from the delivery ward to home because there was only a possibility for 150 preterm infants to receive hospital care in Finland at the time. Midwives were the professionals in hospital transfers. After the Continuation War in ‘40s the children’s hospital Lastenlinna got the first incubator in Finland. Nowadays all infants are delivered in the delivery ward in the hospitals. The complicated pregnancies are centralized to University Hospitals to guarantee the best care for preterm infants. Hospital transfers are operated in a special incubator which maintains newborn’s body temperature and eases respiration. A midwife or nurse always assists the transfer and in an emergency there will be a pediatrician or a neonatologist to take care of the preterm infant during the transfer.

Opinnäytetyö käsittelee perinnenäytelmän uudistetun puvustuksen suunnittelua. Työssä tarkastellaan Tiernapoika-puvustuksen perinteen tunnistettavuuteen vaikuttavia puvustuksellisia elementtejä. Työ pohjautuu Tiernapoika-perinteen historian sekä esityksen alkuperäisen puvustuksen tärkeimpien tunnusmerkkien selvittämiseen. Laadullinen tutkimustyö perustuu Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalon Tiernapoika-konsertin pukusuunnitteluprosessiin. Konsertista on tulossa uusi jouluperinne Vuohijärvelle. Tiernapoika-konsertin ensiesitys oli joulukuussa 2015. Tavoitteena oli selvittää, mitkä alkuperäisen puvustuksen elementit tulee säilyttää, jotta perinne on edelleen tunnistettavissa uudistetussa puvustuksessa. Lähtökohtana oli Tiernapoika-perinteen historian, alkuperäisen puvustuksen sekä uuden puvustuksen suunnitteluun vaikuttaneiden tekijöiden keskinäinen vertailu. Työn produktiivisena tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa vanhaa perinnettä kunnioittava, mutta samalla uudistettu puvustus. Työn lopputulokseen vaikuttivat työn tilaajan toiveet, esitystila, Tiernapoika-perinteen kulttuurihistoriallinen tausta sekä puvustukseen käytettävissä olleet materiaalit. Tekijä käyttää tutkimuksen tukena käsityötuotteen suunnitteluun kehitettyä tekijä-käyttäjämallia. Analyysimalli esittää puvustuksen suunnittelussa huomioon otettavat tekijät ja luo selkeät lähtökohdat suunnitteluprosessille. Analyysimallin avulla tekijä selvittää, kuinka valmis puvustus vastaa sille asetettuja tavoitteita. Tiernapoika-näytelmä edustaa vuosisatoja vanhaa suomalaista kulttuuriperintöä. Perinne kehittyy jatkuvasti sitä ympäröivän kulttuurisen ympäristön muuttuessa. Vahvan kulttuuriperinnöllisen taustan omaavan esityksen puvustaminen vaatii tekijältä taitoa nähdä perinteelle ominaiset piirteet sekä säilyttää ne perinnettä uudistettaessa. Työn tuloksena syntyi uusi Tiernapoika-näytelmän kulttuurihistoriallista perintöä kunnioittava puvustus. Puvustuksen suunnittelu- ja toteutustyö oli tärkeä osa uuden jouluperinteen syntymistä. Opinnäytetyö avaa perinnenäytelmän puvustuksen suunnitteluprosessia ja pyrkii nostamaan vanhan suomalaisen kulttuuriperinnön arvostusta. Tutkimusta voi hyödyntää myös muiden perinnenäytelmien puvustuksen uudistamisprosesseissa, vaikka opinnäytetyö keskittyy yksittäisen puvustuksen uudistamiseen. This bachelor thesis is a study about renewing the costumes for a traditional Finnish play. The thesis studies the elements which help in preserving traditional forms in Star Boys’ costumes. The study is based on a survey of the history of the Star Boys’ traditions and the most important features in the original costumes. This qualitative research is based on the designing process of the concert costumes of the Star Boys at the Vuohijärvi Nature and Culture house. The concert will become a new Christmas tradition at Vuohijärvi. The Star Boys concert premiered in December 2015. The objective of the study was to examine which elements of the original costumes need to be kept in order to maintain the recognition of the traditions. The productive objective was to design and execute renewed costumes which honour the old traditions. In the study, the author compares the costume design process, the history of the Star Boys’ traditions and the original costumes. The outcome of the project was influenced by the client’s expectations, the venue, the culture historical background of the Star Boys’ traditions and the materials available. The author uses an analysing method developed for the designing process of hand crafted products. The analysing method presents the aspects the designer needs to consider while creating a new design. It also gives a clear basis for the general designing process. With the analysing method, the author evaluates how the final costumes meet with the objectives given. The Star Boys play represents a centuries old Finnish cultural heritage. Tradition is forever evolving by the cultural environmental changes surrounding it. The designer needs the skill to recognise the traditional characteristics and preserve them, when renewing the costumes for a play with such a strong cultural and historical background. The designing and execution of the costumes had an important role in creating a new Christmas tradition at Vuohijärvi Nature and Culture house. The thesis reveals the designing process of the costumes in a traditional play and strives to arouse the appreciation of the old Finnish cultural heritage. Even though the thesis is a case study, it can also be used when costuming other traditional plays.

Tämän insinöörityön tavoitteena on koota yhteen sähköauton historia rajattuna suurelta osin 1800- ja 1900-lukuihin. Työ kuvaa myös kehityksen eri vaiheita sekä nykypäivän edullisemman luokan sähköautoja. Tämä insinöörityö on tehty tilauksesta autosähkötekniikan lehtori Vesa Linja-aholle hänen kiinnostuksestaan aiheeseen. Sähköauton historiasta ei tämän insinöörityön tekemisen ajankohtana ollut saatavissa laajempaa tietoa suomen kielellä eikä myöskään sähköauton historiasta Suomesta. Tämä insinöörityö on tiivistetty kokonaisuus sähköauton historiasta ympäri maailman, vaikka pääpaino onkin Amerikan Yhdysvalloissa. Insinöörityö on sisällöltään jakautunut sähköauton eri vaiheisiin, 1800-, 1900–2000-lukuihin. Työssä käsitellään myös lyhyesti sähköauton uutisointia ja historiaa Suomessa, sotien vaikutuksia kehitykseen, akkutekniikkaa sekä lopuksi laajemmin sähköauton katoamista 2000-luvun alussa ja nykypäivän sähköautoja. Tässä opinnäytetyössä kerrotaan, minkälainen sähköauton taival on ollut 1800-luvulta aina 2000-luvulle saakka ja mitä vaikeuksia kehityksen aikana on koettu. The aim of this thesis was to collect the valid information of electric car history and its development all together in Finnish. The aim was also to touch upon a bit different stages of development, and today's lower-end electric cars. This final project was assigned by Vesa Linja-aho, Senior Lecturer of Automotive Electronics at Helsinki Metropolia University of Applied Sciences. The history of the electric car had not been available for more extensive use in Finnish language, nor the history of the electric car in Finland at the time this thesis was created. This thesis summarizes the whole history of the electric car worldwide, although the main focus is on the United States of America. The content of this thesis deals with different phases of the electric car, the 19th century and to 20th and to 21st centuries. The study also addresses briefly the electric car news and the history in Finland, the influences of the wars and the development of battery tech-nology, and finally, the disappearance of the electric car in the early 2000s and today's electric vehicles. This thesis describes the journey of electric cars from the 19th century until the 20th century and what difficulties they had to overcome to achieve their position nowadays.